Ke 25.3.2015 klo 17.15-19.30
Tieteiden talo, sali 404 (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Suomalaista kaupunki- ja yhteiskuntarakennetta on viimeisten vuosikymmenien aikana leimannut väestöryhmien ja alueiden taloudellinen ja sosiaalinen eriytyminen. Tähän kehitykseen ovat osaltaan vaikuttaneet suuret yhteiskunnalliset muutokset, kuten elinkeinorakenteen muutos, väestön ikääntyminen sekä maahanmuuton lisääntyminen. 90-luvun laman jälkeiset taloudelliset ja väestölliset muutokset ovat olleet erityisen ilmeisiä suurissa kaupungeissa, joissa esimerkiksi huono-osaisuus on yhä kasvavassa määrin keskittynyt alueellisesti.

Kysymykset siitä, eriytyvätkö kaupunginosat, miten eriytyminen ilmenee ja mitä seurauksia eriytymisellä voi olla, ovat yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen, aluesuunnittelun ja poliittisen päätöksenteon keskiössä. Missä eriytymistä tapahtuu ja miksi? Ghettoutuvatko lähiöt? Voidaanko eriytymiskehitykseen vaikuttaa poliittisilla toimenpiteillä?

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys järjestää keskiviikkona 25.3.2015 kello 17.15 alkaen keskustelutilaisuuden aiheesta ”Kaupunkirakenteen alueellinen eriytyminen”. Tilaisuudessa alustavat erikoistutkija Katja Vilkama Helsingin kaupungin tietokeskuksesta sekä yliopistonlehtori Jarkko Rasinkangas Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta. Tilaisuus järjestetään Tieteiden talolla, salissa 404 (Kirkkokatu 6, Helsinki).

FT Katja Vilkama toimii erikoistutkijana Helsingin kaupungin tietokeskuksessa. Vilkama on tutkinut asuinalueiden sosiaalista ja etnistä eriytymistä sekä erityisesti väestönmuutosten, asumisen valintojen ja valikoivan muuttoliikkeen vaikutuksia eriytymiskehitykseen. Vuonna 2011 valmistuneessa väitöstutkimuksessaan (Yhteinen kaupunki, eriytyvät kaupunginosat?) Vilkama tutki kantaväestön ja maahanmuuttajien asumista, alueellista eriytymistä ja muuttoliikettä pääkaupunkiseudulla.

VTT Jarkko Rasinkangas toimii yliopistonlehtorina Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen sosiaalityön oppiaineessa. Hän on käsitellyt tutkimustyössään sosiaalista eriytymistä Turun kaupunkiseudulla. Viimeaikaisissa julkaisuissa on painottunut erityisesti maahanmuuttajien alueellinen keskittyminen ja siihen liittyvät tekijät, mikä on merkittävä alueellisia eroja tuottava tekijä Turussa.