1. Yleistä

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys pyrkii edistämään oikeusnormien ja yhteiskunnallisten ilmiöiden keskinäisen vuorovaikutussuhteen tutkimusta ja sen tulosten hyväksikäyttöä opetuksessa ja päätöksenteossa. Yhdistys kartoittaa oikeustieteiden ja muiden yhteiskuntatieteiden yhteyksiä sekä edistää niiden välistä keskustelua. Tarkoitusta toteutetaan muun muassa antamalla lausuntoja ja kannanottoja, järjestämällä keskustelutilaisuuksia, luentoja ja seminaareja sekä julkaisemalla Oikeus-lehteä. Vuosi 2015 oli yhdistyksen 45. toimintavuosi.

2. Yhdistyksen toimielimet

2.1 Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, jonka yhdistyksen vuosikokous valitsee vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2015 hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja VTM Elsa Saarikkomäki (2011–), varapuheenjohtaja VT, OTM, VTM Leena Mäkipää (2009–), sihteeri OTM Anna Hurmerinta (2013-), taloudenhoitaja VTM Petri Danielsson (2011–), jäsenvastaava HTM, M.Sc. Maija Helminen (2012–), jäsenet VTT Riikka Kotanen (2014–), OTM Emma Holkeri (2014–), FT, KTM Auri Pakarinen (2014–), VTM Helena Huhta (2015–), VTT Liisa Lähteenmäki (2015–) sekä varajäsenenä OTT Timo Korander (hallituksessa 2001–2006 ja 2009–), prof. Anne Alvesalo-Kuusi (2006–) ja OTM Sanna Pekkarinen (2011–).

OYY:n hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 6 kertaa (uusi hallitus 4 kertaa), ja hallituksen kokouksiin osallistui keskimäärin 55 prosenttia sen jäsenistä. Kaikki hallituksen jäsenet ovat yhdistyksestä taloudellisesti riippumattomia. Hallitukselle ei maksettu palkkioita. Kokouspaikkakunnan ulkopuolella asuville hallituksen jäsenille korvattiin hallituksen kokouksiin matkustamisesta aiheutuneet kustannukset. Kokouksista viisi järjestettiin Helsingissä ja yksi kokous järjestettiin Turussa. Hallitus ei asettanut valiokuntia. Tarkastusvaliokunnan tehtävät hoitaa koko hallitus.

2.2 Toiminnantarkastajat

Yhdistyksen toiminnantarkastajina toimivat OTM, VTM Janne Laukkanen ja OTM Jani Juva, varatoiminnantarkastajina OTT Laura Kalliomaa-Puha ja OTT, VT, dos. Heikki Pihlajamäki. Toiminnantarkastajille ei maksettu palkkioita.

3. Jäsenet ja jäsenmaksu

Yhdistykseen liittyi vuonna 2015 5 uutta jäsentä ja 11 erosi. Vuoden 2015 joulukuussa OYY:ssä oli 238 jäsentä. Jäsenmaksu oli 38,00 euroa niiltä jäseniltä, jotka tilaavat Oikeus-lehden (päätoimisilta opiskelijoilta ja työttömiltä 23,00 euroa) ja 12,00 euroa muilta jäseniltä. Vähävaraiset jäsenet voivat anoa jäsenmaksun alentamista yhdistyksen hallitukselta. Vuoden 2015 joulukuussa OYY:n jäsenistä Oikeus-lehteä tilasi 135 kappaletta.

4. Talous

Yhdistyksen tulos vuonna 2015 oli 339,44 euroa ylijäämäinen. Kokonaisuutena taloudellinen tilanne oli vakaa. Yhdistyksen tulot koostuivat kokonaan jäsenmaksuista. Oikeus-lehden tilaavia jäseniä oli vuonna 2015 135, joka on 11 vähemmän kuin vuonna 2014. Lehden tilaus peruttiin jäseniltä, jotka eivät olleet maksaneet jäsenmaksuaan ainakaan kahteen vuoteen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä yhdistyksessä vastaavat hallitus ja taloudenhoitaja. Yhdistyksellä ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen toimintoa. Taloudellisen raportoinnin valvonta painottuu toiminnantarkastukseen. Yhdistyksen merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät ovat vapaaehtoistyövoiman saatavuuteen liittyvä operatiivinen henkilöriski ja jäsenmaksuihin liittyvä luottoriski. Yhdistyksen toiminta riippuu voimakkaasti erityisesti hallituksen jäsenten vapaaehtoisesta työpanoksesta. Luottoriski syntyy siitä, että yhdistyksen on tilitettävä Oikeus-lehden kustannukset Demlalle riippumatta jäsenmaksujen perinnän onnistumisesta.

5. Julkaisutoiminta

Yhdistys julkaisee yhdessä Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry:n kanssa Oikeus-nimistä tieteellistä aikakauslehteä. Oikeus-lehti sijoittuu julkaisufoorumin tieteellisten julkaisujen luokittelussa tasolle 2. Tieteellisen painotuksensa lisäksi lehti seuraa aikaansa ja pyrkii tarttumaan ajankohtaisiin aiheisiin. Oikeudellista elämää -palstalla arvioidaan kriittisesti oikeudellisen maailman tapahtumia ja lieveilmiöitä. Oikeus-lehti on Edilexissä kaikkien OYY:n ja Demlan jäsenten sekä erityisen Oikeus-lehden verkkotilauksen tehneiden Edilex-käyttäjien käytössä heti sen ilmestyttyä. Muut Edilex-palvelun käyttäjät pääsevät lukemaan 18 kk vanhempia numeroita.
Lehdestä ilmestyi vuonna 2015 yhteensä 4 numeroa. Yhdistyksen edustajina lehden toimitusneuvostossa toimivat Anne Alvesalo-Kuusi, Aarne Kinnunen ja Kaius Tuori. OYY:n edustajana Oikeus-lehden toimituskunnassa toimi alkuvuodesta Elsa Saarikkomäki ja toukokuusta alkaen Riikka Kotanen. Lehden päätoimittajina toimivat Suvianna Hakalehto ja Toomas Kotkas.

6. Tapahtumat

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin keskiviikkona 25.3.2015 Tieteiden talolla, salissa 404 klo 16.15–16.40. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat eli hyväksyttiin edellisen vuoden tilinpäätöspaperit, myönnettiin vastuuvapaus ja käytiin läpi toimintakertomus. Lisäksi valittiin uusi hallitus, toiminnantarkastajat ja määrättiin jäsenmaksut. Puheenjohtajana toimi Elina Ruuskanen.

Vuosikokouksen jälkeen järjestettiin samassa paikassa klo 17.15–19.30 vuoden ensimmäinen keskustelutilaisuus aiheesta: ‘Kaupunkirakenteen alueellinen eriytyminen’. Tilaisuus lähti liikkeelle huomiosta, että suomalaista kaupunki- ja yhteiskuntarakennetta on viimeisten vuosikymmenien aikana leimannut väestöryhmien ja alueiden taloudellinen ja sosiaalinen eriytyminen. Tähän kehitykseen ovat osaltaan vaikuttaneet suuret yhteiskunnalliset muutokset, kuten elinkeinorakenteen muutos, väestön ikääntyminen sekä maahanmuuton lisääntyminen. 90-luvun laman jälkeiset taloudelliset ja väestölliset muutokset ovat olleet erityisen ilmeisiä suurissa kaupungeissa, joissa esimerkiksi huono-osaisuus on yhä kasvavassa määrin keskittynyt alueellisesti. Tilaisuudessa pohdittiin kysymyksiä, jotka ovat yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen, aluesuunnittelun ja poliittisen päätöksenteon keskiössä: Eriytyvätkö kaupunginosat, miten eriytyminen ilmenee ja mitä seurauksia eriytymisellä voi olla. Missä eriytymistä tapahtuu ja miksi? Ghettoutuvatko lähiöt? Voidaanko eriytymiskehitykseen vaikuttaa poliittisilla toimenpiteillä? Tilaisuudessa alustivat erikoistutkija Katja Vilkama Helsingin kaupungin tietokeskuksesta sekä yliopistonlehtori Jarkko Rasinkangas Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta. Tilaisuudessa syntyi monipuolinen ja mielenkiintoinen keskustelu ajankohtaisesta aiheesta. Tilaisuuden vetäjänä toimi Petri Danielsson.

Kevään toinen tilaisuus käsitteli käynnissä olevaa tutkimushanketta. Tapahtuma oli Work in progress -keskustelutilaisuus aiheesta ‘Yhteisöjen rankaiseminen, työturvallisuusrikokset ja lainsäädäntöhistoria’. Tilaisuus järjestettiin 21.5.2015 klo 17.00–19.00 Tieteiden talon salissa 404. Tilaisuudessa käsiteltiin aiheita: Ovatko työtapaturmat rikoksia vai onnettomuuksia? Kuka on vastuussa työtapaturmasta? Miten yhteisö voi syyllistyä rikokseen, jonka toteutumiseksi tarvitaan ”rikollinen mieli”? Onko oikein rangaista yksilöä yhteisön virheestä? Muun muassa näitä kysymyksiä esitettiin vuosien 1972–1995 aikana käydyissä keskusteluissa, kun rikoslain uudistusprosessin myötä työrikokset siirrettiin rikoslakiin ja säädettiin oikeushenkilön rangaistusvastuu. Tilaisuudessa professori Anne Alvesalo-Kuusi (Turun yliopisto/Työterveyslaitos) ja VTT Liisa Lähteenmäki (Työterveyslaitos) kertoivat meneillään olevasta tutkimusprojektistaan ”Yhteisövastuu, turvallisuus ja työturvallisuusrikos muuttuvan työelämän ja lainsäädännön käytännöissä”, jossa tarkastellaan työturvallisuusrikosten ja oikeushenkilön rangaistusvastuun lainsäädäntöhistoriaa sekä viimeisen viiden vuoden aikana työturvallisuusrikoksista tuomittuja yhteisösakkotuomioita. Tilaisuudessa käytiin läpi näitä kysymyksiä, tutkimusasetelmaa ja hankkeen alustavia tuloksia. Lisäksi keskusteltiin vilkkaasti rikoksen ja väkivallan määritelmistä sekä siitä, mitä työrikoksiin liittyvät lainsäädäntökeskustelut kertovat rikosten määrittelyprosesseista. Tilaisuuden vetäjänä toimi Petri Danielsson.

OYY on järjestänyt jo perinteeksi muodostuneita varjoväitöstilaisuuksia, joiden tarkoitus on esitellä jäsenille ja muulle yleisölle tuoreita väitöskirjoja kiinnostavista, ajankohtaisista ja yhdistyksen toimialaan liittyvistä aiheista. Vuoden kolmas tilaisuus, ensimmäinen varjoväitös käsitteli OTT, VTK Anna Hyvärisen väitöskirjaa ’Suomen mahdollisuudet vaikuttaa Euroopan unionin lainsäädäntömenettelyyn’. Tilaisuus järjestettiin maanantaina 7.9.2015 klo 17.15 alkaen Tieteiden talon salissa 505. Hyvärisen väitöskirjan keskeisistä kysymyksistä kuultiin ja keskusteltiin tilaisuudessa: Mitkä ovat pienen Suomen menestystekijöitä, kun Euroopan unionissa neuvotellaan uudesta lainsäädännöstä? Edistetäänkö Suomen etua tehokkaammin neuvottelupöydissä vai kulissien takana? Missä määrin lainsäätäminen on oikeuden raamittamaa ja missä määrin valtapolitiikkaa? Väitöskirjassaan Hyvärinen tutki EU-säädösten syntyprosessia ja Suomen vaikuttamista EU:n lainsäädäntöön. Väitöskirja yhdistää oikeustieteen ja politiikantutkimuksen näkökulmia. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi OTT Tuomas Ojanen, joka toimii valtiosääntöoikeuden professorina Helsingin yliopistossa. Kommentaattorina oli FT Tapio Raunio, Tampereen yliopiston valtio-opin professori. Yleisöä oli reilu parikymmentä, mukana oli korkeita virkamiehiä, professoreita, tutkijoita, keskustelu oli runsasta yleisön ja puhujien välillä. Tilaisuuden vetäjänä toimi Auri Pakarinen.

Vuoden neljäs keskustelutilaisuus käsitteli aihetta: ‘Etnisyys, väkivalta, tutkimus ja mediakeskustelu’. Tilaisuus järjestettiin 7.10.2015 klo 17.15–20 Tieteiden talon salissa 505. Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys järjesti keskustelutilaisuuden yhteistyössä Suomen Akatemian rahoittaman ja Nuorisotutkimusseuran koordinoima tutkimushankkeen ”Sukupolvien väliset suhteet, sosiaalinen kontrolli ja sukupuolistettu seksuaalisuus (2012–2016)” kanssa. Keskustelutilaisuudessa pohdittiin sosiaalisen median ja perinteisemmän journalismin välistä yhteyttä. Millä tavalla verkon yleistynyt vihapuhe ja rasismin arkipäiväistyminen saa voimaa vähemmistöjä koskevasta uutisoinnista? Yksittäiset väkivallanteot saattavat laukaista sosiaalisessa mediassa vihapuheen vyöryn. Entä kuka asettuu tällöin mediassa asiantuntijaksi? Kenestä puhutaan ja miten? Miten tuomioistuimien tulisi suhtautua siihen, että niin rikosten uhrit kuin tekijät ja epäillytkin joutuvat sosiaalisessa mediassa mustamaalauksen kohteeksi? Keskusteluaiheena oli myös se, millä tavoin journalismin käsittelytavat vaikuttavat nuorten maahanmuuttajien arkeen konkreettisesti ja mikä on median eettinen vastuu erityisesti vähemmistöjä koskevassa rikosuutisoinnissa. Lisäksi tilaisuudessa pohdittiin tutkijoiden ja median välistä vuorovaikutusta sensitiivisten yhteiskunnallisten aiheiden näkökulmasta. Tilaisuuden aluksi dosentti Suvi Keskinen piti lyhyen alustuksen aiheeseen liittyen esitellen tutkimustuloksia. Paneelikeskusteluun osallistuivat: Koko Hubara, toimittaja; Liban Ismail, projektityöntekijä, Suomen Somalia-verkosto; Hannu Niemi, suunnittelija, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti; Robin Harms, erityisasiantuntija; Reetta Räty, toimittaja sekä Marko Stenroos, suunnittelija, nuorisoasiainkeskus. Ajankohatisesta aiheesta nousi paljon moninaista keskustelua niin panelistien kesken kuin yleisön ja panelistien välillä. Yleisöä oli poikkeuksellisen runsaasti, noin 50 henkilöä. Paikalla oli muun muassa tutkijoita, opiskelijoita, järjestöjen edustajia ja toimittajia. Paneelikeskustelua johti professori Päivi Honkatukia. OYY:n hallituksesta tilaisuutta järjesti Riikka Kotanen.

Vuoden 2015 viimeinen tapahtuma oli tilaisuus, jossa järjestettiin varjoväitös ja julkaisupalkinnon jakotilaisuus. Samalla vietettiin yhdistyksen pikkujouluja. Ajankohta oli 10.12.2015 klo 18.15 alkaen ja paikkana ravintola Stadin panimo. Varjoväitöksessä keskusteltiin OTT, M.A. (Crim) Timo Koranderin väitöskirjasta ‘Rikottujen ikkunoiden nollatoleranssi – Tutkimus New Yorkin rikoksentorjunnan uuskonservatiivi-mallista Suomessa’. Väitöskirjassaan Korander vertailee Yhdysvaltojen ja Suomen järjestyspoliisitoiminnan nollatoleranssin mekanismeja, konteksteja ja vaikutuksia. Korander osoittaa rikottujen ikkunoiden teorian olevan uuskonservatiivinen ideologia, jolla kyseenalaistettiin kansalaisoikeuksia. Kun kadulla eläminen oli aiemmin New Yorkissa kansalaisoikeus, niin rikottujen ikkunoiden nollatoleranssipoliisivalvonnalla asunnottomuus kriminalisoitiin. Toisaalta suomalainen ”hyvinvointikontrollivaltio” on konteksti, johon (uus)konservatiivinen järjestyksen valvonta istuu myös mainiosti. Rikottujen ikkunoiden ajattelutapa on luettavissa Suomen poliisilaista, jossa järjestystä voidaan valvoa kovillakin keinoilla ennalta estävästi. Korander nimeää tämän puuttumattomuusriskiksi: ennemmin puututaan kuin jätetään puuttumatta, jos epäillään, että kohta tapahtuu jotain harmillista. Vastakohta on puuttumisriski eli ajattelu, että on riski puuttua esimerkiksi ihmis- ja perusoikeuksien johdosta. Tilaisuudessa keskusteltiin myös siitä, että poliisin puuttumattomuusriskiajatelu voi siirtyä myös muiden ammattiryhmien rikoksentorjunnan alueille, kuten sosiaali- ja vapaaehtoistoimiin, erityisesti lasten ja nuorten kontrollihankkeisiin. Keskustelussa tuotiin esiin myös, että kontrollin lisäämisellä voi olla useita kielteisiä sivu- ja vastavaikutuksia, jotka tulisi ottaa huomioon esimerkiksi suunniteltaessa lapsiin ja nuoriin kohdistuvia varhaisen puuttumisen hankkeita. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii YTT Timo Harrikari, Tampereen yliopiston sosiaalityön professori. Keskustelussa tuotiin esiin että nollatoleranssitutkimus on toiminut innoittajana monille muillekin aiheen tutkimuksille Suomessa. Tunnelma oli tiivis, yleisöä runsaasti ja aihetta puitiin monesta näkökulmasta. OYY tarjosi muutaman juoman pikkujoulutilaisuuteen osallistuville. Tapahtuman järjesti Emma Holkeri ja varjoväitöksen puheenjohtajana toimi Auri Pakarinen.

Vuonna 2015 oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys otti käyttöön uuden tavan edistää oikeus- ja yhteiskuntatieteitä yhdistävän tutkimuksen näkyvyyttä Suomessa jakamalla ensimmäistä kertaa julkaisupalkinnon (ks. lisätiedot julkaisupalkinnosta ja raadin kokoonpanosta kohdassa muu toiminta). Asiantuntijaraati valitsi julkaisupalkinnon voittajaksi Kirsi Peltosen, Noora Ellosen, Tarja Pösön ja Steven Lucasin vuonna 2014 julkaistun artikkelin ‘Mothers’ self-reported violence toward their children: A multifaceted risk analysis’. Kirsi Peltonen oli vastaanottamassa palkinnon, joka luovutettiin voittajille 10.12.2015 varjoväitöstilaisuuden jälkeisessä palkinnonjakotilaisuudessa. Palkinnonjakotilaisuuden veti Elsa Saarikkomäki.

7. Muu toiminta

Vuoden 2015 suurimpana uudistuksena oli OYY:n julkaisupalkinnon toteutus. Yhdistys otti käyttöön uuden tavan edistää oikeus- ja yhteiskuntatieteitä yhdistävän tutkimuksen näkyvyyttä Suomessa ja yhdistys lanseerasi julkaisupalkinnon, joka jaettiin ensi kertaa vuoden 2015 lopussa. Julkaisupalkinto on suunnattu sellaisille ajankohtaisten tieteellisten julkaisujen tekijöille, jotka ovat tutkimuksellaan avanneet uudenlaisia näkökulmia suomalaiseen oikeus- ja yhteiskuntatieteelliseen keskusteluun. Julkaisupalkinnon tavoitteena on lisätä oikeus- ja yhteiskuntatieteitä yhdistävän tutkimuksen tunnettavuutta Suomessa ja kannustaa etenkin uransa alussa olevia tutkijoita. Palkittavan tutkimuksen tuli olla julkaistu vuosien 2012–2015 aikana. Jatkossa palkinto on tarkoitus jakaa säännöllisesti kolmen vuoden välein. Oikeus- ja yhteiskuntatieteellisen yhdistyksen hallitus valitsi raadin arvioitavaksi annettavat julkaisut ilmoitusmenettelyllä. Ilmoituksesta tiedotettiin monilla eri sähköpostilistoilla. Palkinnonsaajan päätti kolmihenkinen asiantuntijaraati, johon kuului OTT, yliopistonlehtori Heini Kainulainen Turun yliopistosta, VTT tutkimusjohtaja Janne Kivivuori Helsingin yliopistosta ja VTT tutkijatohtori Elina Pekkarinen Nuorisotutkimusverkostosta. Raadin arvioitavaksi tuli kaikkiaan 22 julkaisua, jotka on julkaistu vaadittavana ajankohtana (2012–2015) ja jotka täyttivät julkaisupalkinnon kriteerit. Raadin perustelut tiivistettynä ja ilmoitetut julkaisut löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta (https://oyy-ry.fi/2015/12/04/oyyn-julkaisupalkinnon-voittaja-valittu/). Oikeus- ja yhteiskuntatieteellisen yhdistyksen historian ensimmäisen julkaisupalkinnon voittajaksi raati valitsi Kirsi Peltosen, Noora Ellosen, Tarja Pösön ja Steven Lucasin vuonna 2014 julkaistun artikkelin ‘Mothers’ self-reported violence toward their children: A multifaceted risk analysis’. Julkaisupalkinnon suuruus oli 500 euroa. Julkaisupalkinnon suunnitteluun ja toteutukseen osallistui koko hallitus, järjestelyistä vastasivat erityisesti Maija Helminen, Anna Hurmerinta, Auri Pakarinen ja Elsa Saarikkomäki.

OYY:n hallitus esitti Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan jäseneksi vuosille 2016–2018 professori, OTT Johanna Niemeä.

Hallitus valitsi SOFY ry:n, Demla ry:n, OYY ry:n, JFF rf:n ja SYL:n yhteistyöhankkeeseen edustajakseen professori Anne Alvesalo-Kuusen. Yhteistyöhankkeen tarkoituksena on laatia yhtenäinen kansallinen oikeustieteellinen viittauskäytäntö.

Hallitus ehdotti professori Anne Alvesalo-Kuusta Julkaisufoorumin ohjausryhmään kaudelle 2016–2019.

Hallitus ehdotti Tutkimuseettisen neuvottelukunnan jäseneksi prof. Maarit Alasuutaria.

Yhdistyksen nettisivut on uudistettu ja sivut on siirretty uuteen verkko-osoitteeseen (oyy-ry.fi). Petri Danielsson on huolehtinut sivujen uudistuksesta ja ylläpidosta ja hän suunnitteli yhdistykselle uuden logon. Yhdistyksen Facebook -sivuston tiedotuksesta on huolehtinut Maija Helminen.