Arkisto

2015

VARJOVÄITÖS, JULKAISUPALKINNON JAKOTILAISUUS JA PIKKUJOULUT

Aika: to 10.12.2015 klo 18.15 alkaen
Paikka: Stadin panimo, Kaasutehtaankatu 1, rakennus 6, 00540 Helsinki

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys järjestää varjoväitöksen OTT, M.A. (Crim) Timo Koranderin väitöskirjasta ”Rikottujen ikkunoiden nollatoleranssi – Tutkimus New Yorkin rikoksentorjunnan uuskonservatiivi-mallista Suomessa”.

Väitöskirjassaan Korander vertailee Yhdysvaltojen ja Suomen järjestyspoliisitoiminnan nollatoleranssin mekanismeja, konteksteja ja vaikutuksia. Korander osoittaa rikottujen ikkunoiden teorian olevan uuskonservatiivinen ideologia, jolla kyseenalaistettiin kansalaisoikeuksia. Kun kadulla eläminen oli aiemmin New Yorkissa kansalaisoikeus, niin rikottujen ikkunoiden nollatoleranssipoliisivalvonnalla asunnottomuus käytännössä kriminalisoitiin. Toisaalta suomalainen ”hyvinvointikontrollivaltio” on konteksti, johon (uus)konservatiivinen järjestyksen valvonta istuu myös mainiosti. Rikottujen ikkunoiden ajattelutapa on luettavissa Suomen poliisilaista, jossa järjestystä voidaan valvoa kovillakin keinoilla ennalta estävästi. Mahdollinen häirikkö voidaan viedä putkaan, jos hänestä epäillään olevan kohta harmia. Ajattelutapaa on turha Suomessa kutsua ikkunateoriaksi. Korander nimeää sen puuttumattomuusriskiksi. Ennemmin puututaan kuin jätetään puuttumatta, jos epäillään, että kohta tapahtuu jotain harmillista. Vastakohta on puuttumisriski eli ajattelu, että on riski puuttua esimerkiksi ihmis- ja perusoikeuksien johdosta.

Poliisin vahva puuttumattomuusriskiajatelu voi siirtyä myös muiden ammattiryhmien rikoksentorjunnan alueille, kuten sosiaali- ja vapaaehtoistoimiin, erityisesti lasten ja nuorten kontrollihankkeisiin. Siirrytään sosiaalipreventiosta rikosten tilannetorjuntaan, poliisin vanhaan välineeseen. Kohdistetun kontrollin lisäämisellä voi olla useita kielteisiä sivu- ja vastavaikutuksia, jotka tulisi ottaa huomioon esimerkiksi suunniteltaessa lapsiin ja nuoriin kohdistuvia varhaisen puuttumisen hankkeita.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii YTT Timo Harrikari, Tampereen yliopiston sosiaalityön professori.

///

KESKUSTELUTILAISUUS: Etnisyys, väkivalta, tutkimus ja mediakeskustelu, 7.10.2015

7.10.2015 klo. 17.15-20
Tieteiden talo, Sali 505 (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Keskustelutilaisuudessa pohditaan sosiaalisen median ja perinteisemmän journalismin välistä yhteyttä. Millä tavalla verkon yleistynyt vihapuhe ja rasismin arkipäiväistyminen saa voimaa vähemmistöjä koskevasta uutisoinnista. Yksittäiset väkivallanteot saattavat laukaista sosiaalisessa mediassa vihapuheen vyöryn. Entä kuka asettuu tällöin mediassa asiantuntijaksi? Kenestä puhutaan ja miten? Miten tuomioistuimien tulisi suhtautua siihen, että niin rikosten uhrit kuin tekijät ja epäillytkin joutuvat sosiaalisessa mediassa mustamaalauksen kohteeksi? Keskusteluaiheena on myös se, millä tavoin journalismin käsittelytavat vaikuttavat nuorten maahanmuuttajien arkeen konkreettisesti ja mikä on median eettinen vastuu erityisesti vähemmistöjä koskevassa rikosuutisoinnissa. Lisäksi tilaisuudessa pohditaan tutkijoiden ja median välistä vuorovaikutusta sensitiivisten yhteiskunnallisten aiheiden näkökulmasta.

Keskustelutilaisuuden järjestää Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys yhteistyössä Suomen Akatemian rahoittaman ja Nuorisotutkimusseuran koordinoima tutkimushankkeen ”Sukupolvien väliset suhteet, sosiaalinen kontrolli ja sukupuolistettu seksuaalisuus (2012-2016)” kanssa. Keskustelun aluksi dosentti Suvi Keskinen pitää lyhyen alustuksen aiheeseen liittyen.

Osallistujat
Koko Hubara, toimittaja
Liban Ismail, projektityöntekijä, Suomen Somalia-verkosto
Hannu Niemi, suunnittelija, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti
Robin Harms, erityisasiantuntija
Reetta Räty, toimittaja
Marko Stenroos, suunnittelija, nuorisoasiainkeskus

Keskustelun vetää professori Päivi Honkatukia

///

VARJOVÄITÖS: Suomen mahdollisuudet vaikuttaa Euroopan unionin lainsäädäntömenettelyyn, ma 7.9.2015

Ma 7.9.2015 klo 17.15 alkaen
Tieteiden talo, sali 505 (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Mitkä ovat pienen Suomen menestystekijöitä, kun Euroopan unionissa neuvotellaan uudesta lainsäädännöstä? Edistetäänkö Suomen etua tehokkaammin neuvottelupöydissä vai kulissien takana? Missä määrin lainsäätäminen on oikeuden raamittamaa ja missä määrin valtapolitiikkaa?

Muun muassa näitä kysymyksiä käsitteli OTT, VTK Anna Hyvärinen väitöskirjassaan, joka tarkastettiin Turun yliopistossa toukokuussa 2015. Väitöskirjassaan hän tutki EU-säädösten syntyprosessia ja Suomen vaikuttamista EU:n lainsäädäntöön. Hyvärisen väitöskirjassa on vahvasti monitieteinen ote; se yhdistää oikeustieteen ja politiikantutkimuksen näkökulmia. Hyvärinen haastatteli väitöstä varten suuren joukon virkamiehiä Suomessa ja muissa jäsenvaltioissa sekä unionin toimielimissä.

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys järjestää maanantaina 7.9. kello 17.15 alkaen varjoväitöksen OTT Anna Hyvärisen väitöskirjasta ”Suomen mahdollisuudet vaikuttaa Euroopan unionin lainsäädäntömenettelyyn”. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii OTT Tuomas Ojanen. Hän on valtiosääntöoikeuden professori Helsingin yliopistossa. Kommentaattorina toimii FT Tapio Raunio, Tampereen yliopiston valtio-opin professori.

Tilaisuudessa on lisäksi varattu aikaa yleisön kysymyksille ja kommenteille.

Anna Hyvärinen työskentelee johtavana tuloksellisuustarkastajana valtiontalouden tarkastusvirastossa, missä hän parhaillaan tarkastaa EU-asioiden valmistelua valtioneuvostossa.

Yleisradion uutisointi Hyvärisen väitöksestä täältä. Väitöskirja on saatavilla pdf-muodossa Turun yliopiston sähköisestä arkistosta.

///

WORK IN PROGRESS: Yhteisöjen rankaiseminen, työturvallisuusrikokset ja lainsäädäntöhistoria, to 21.5.2015

To 21.5.2015 klo 17.00—19.00
Tieteiden talo, sali 404 (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Ovatko työtapaturmat rikoksia vai onnettomuuksia? Kuka on vastuussa työtapaturmasta? Miten yhteisö voi syyllistyä rikokseen, jonka toteutumiseksi tarvitaan ”rikollinen mieli”? Onko oikein rangaista yksilöä yhteisön virheestä?

Muun muassa näitä kysymyksiä esitettiin vuosien 1972–1995 aikana käydyissä keskusteluissa, kun rikoslain uudistusprosessin myötä työrikokset siirrettiin rikoslakiin ja säädettiin oikeushenkilön rangaistusvastuu. Vuonna 2013 Suomessa sattui 134 481 työtapaturmaa. Kuolemaan johtaneita tapaturmia sattui 48, joista 32 työpaikoilla. Poliisin tietoon työturvallisuusrikoksia tuli 249. Oikeudessa tuomittiin 142 tapausta, joista 38 tapauksessa tuomittiin myös yhteisösakko. Viimeisen 10 vuoden aikana yhteisösakkotuomioiden määrä on moninkertaistunut: kun vuonna 2005 tuomioita tuli 2, niin vuonna 2013 niitä tuli 36.

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys järjestää torstaina 21.5. klo 17–19 ”Work in Progress”-tutkimusesittelyn, jossa Anne Alvesalo-Kuusi (Turun yliopisto/Työterveyslaitos) ja Liisa Lähteenmäki (Työterveyslaitos) kertovat käynnissä olevasta tutkimusprojektistaan ”Yhteisövastuu, turvallisuus ja työturvallisuusrikos muuttuvan työelämän ja lainsäädännön käytännöissä”, jossa tarkastellaan työturvallisuusrikosten ja oikeushenkilön rangaistusvastuun lainsäädäntöhistoriaa sekä viimeisen viiden vuoden aikana työturvallisuusrikoksista tuomittuja yhteisösakkotuomioita. Tutkimusasetelman ja alustavien tulosten ohella esityksessä pohditaan rikoksen ja väkivallan määritelmiä sekä sitä, mitä suomalaiset, työrikoksiin liittyvät lainsäädäntökeskustelut kertovat rikosten määrittelyprosesseista.

///

KESKUSTELUTILAISUUS:
Kaupunkirakenteen alueellinen eriytyminen

Ke 25.3.2015 klo 17.15—19.30
Tieteiden talo, sali 404 (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Suomalaista kaupunki- ja yhteiskuntarakennetta on viimeisten vuosikymmenien aikana leimannut väestöryhmien ja alueiden taloudellinen ja sosiaalinen eriytyminen. Tähän kehitykseen ovat osaltaan vaikuttaneet suuret yhteiskunnalliset muutokset, kuten elinkeinorakenteen muutos, väestön ikääntyminen sekä maahanmuuton lisääntyminen. 90-luvun laman jälkeiset taloudelliset ja väestölliset muutokset ovat olleet erityisen ilmeisiä suurissa kaupungeissa, joissa esimerkiksi huono-osaisuus on yhä kasvavassa määrin keskittynyt alueellisesti.

Kysymykset siitä, eriytyvätkö kaupunginosat, miten eriytyminen ilmenee ja mitä seurauksia eriytymisellä voi olla, ovat yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen, aluesuunnittelun ja poliittisen päätöksenteon keskiössä. Missä eriytymistä tapahtuu ja miksi? Ghettoutuvatko lähiöt? Voidaanko eriytymiskehitykseen vaikuttaa poliittisilla toimenpiteillä?

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys järjestää keskiviikkona 25.3.2015 kello 17.15 alkaen keskustelutilaisuuden aiheesta ”Kaupunkirakenteen alueellinen eriytyminen”. Tilaisuudessa alustavat erikoistutkija Katja Vilkama Helsingin kaupungin tietokeskuksesta sekä yliopistonlehtori Jarkko Rasinkangas Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta. Tilaisuus järjestetään Tieteiden talolla, salissa 404 (Kirkkokatu 6, Helsinki).

FT Katja Vilkama toimii erikoistutkijana Helsingin kaupungin tietokeskuksessa. Vilkama on tutkinut asuinalueiden sosiaalista ja etnistä eriytymistä sekä erityisesti väestönmuutosten, asumisen valintojen ja valikoivan muuttoliikkeen vaikutuksia eriytymiskehitykseen. Vuonna 2011 valmistuneessa väitöstutkimuksessaan (Yhteinen kaupunki, eriytyvät kaupunginosat?) Vilkama tutki kantaväestön ja maahanmuuttajien asumista, alueellista eriytymistä ja muuttoliikettä pääkaupunkiseudulla.

VTT Jarkko Rasinkangas toimii yliopistonlehtorina Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen sosiaalityön oppiaineessa. Hän on käsitellyt tutkimustyössään sosiaalista eriytymistä Turun kaupunkiseudulla. Viimeaikaisissa julkaisuissa on painottunut erityisesti maahanmuuttajien alueellinen keskittyminen ja siihen liittyvät tekijät, mikä on merkittävä alueellisia eroja tuottava tekijä Turussa.


2014

KESKUSTELUTILAISUUS:
Luvallinen ja luvaton graffitialakulttuuri

Ti 16.12.2014 klo 17.30 alkaen
Ølhus Oslo, Haapaniemenkatu 3-5, Helsinki

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys järjestää tilaisuuden luvallisesta ja luvattomasta graffitikulttuurista. Keskustelemassa on VTM Malin Fransberg, joka tekee väitöskirjaa aiheesta ”Graffitialakulttuuri nollatoleranssin jälkeen – Etnografinen tutkimus graffitimaalareista ja kontrollista” sekä VTM Mika Helin tutkimuksestaan ”Luvallinen graffiti Helsingissä”.

Helsingin kaupunki harjoitti pitkään nollatoleranssia graffitikulttuuria kohtaan. Fransberg on kiinnostunut graffitialakulttuurin rakentumisesta vartioidussa kaupunkitilassa. Millaisia kokemuksia riskistä, adrenaliinista ja kontrollista maalaaminen tekijöille tuottaa? Miksi junien maalaaminen on merkityksellistä, vaikka töiden näkyvyys on ohimenevää? Fransberg on kerännyt mittavan etnografisen aineiston luvattomien graffiteiden tekijöiden parissa. Graffitimaalarit etsivät tilaisuuksia maalaamiselle, vartioinnin pyrkien estämään ne.

Helin kysyy, onko graffiti laajempi ilmiö kuin vain rikollisuus- tai nuorisokulttuurinen. Entä kuinka helsinkiläinen graffiti-ilmiö on kehittynyt maalaajien ja poliittisen päätöksenteon näkökulmasta? Kuinka luvalliset graffitiaidat syntyivät? Tutkimus koostuu pääosin kyselystä luvallisten graffitiaitojen käyttäjille. Helin tuo esiin, että graffitiaitojen seurauksena graffitimaalaajien ryhmä on monimuotoistunut, jolloin sen näkeminen ainoastaan rikollisuus- tai nuorisokulttuurikategoriassa on käynyt vaikeaksi.

Fransbergin tutkimusartikkeli löytyy tuoreimmasta Oikeus-lehdestä (3/2014) (ks. Edilex). Helinin tutkimus on ladattavissa Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivuilta.

/////

KESKUSTELUTILAISUUS:
Nuorisokulttuurit ja poikkeava käyttäytyminen: etnografisen tutkimuksen näkökulmia

Ti 28.10.2014 klo 16—18
Tieteiden talo, sali 404 (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Alkoholi – ja huumetutkijain seura, Nuorisotutkimusseura ja Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys järjestävät keskustelutilaisuuden, jossa pohditaan poikkeavaa käyttäytymistä nuorisokulttuurisena ilmiönä ja sen tutkimista etnografisen tutkimuksen keinoin.

Tilaisuudessa alustaa professori Shane Blackman (Canterbury Christ Chruch University, Iso-Britannia) ja kommenttipuheenvuoron esittävät yliopistonlehtori Tarja Tolonen (Helsingin yliopisto) sekä erikoistutkija Mikko Salasuo (Nuorisotutkimusverkosto). Puheenjohtajana toimii professori Päivi Honkatukia (Tampereen yliopisto)

Professori Blackmanin alustuksen otsikko on ”Ethnography, Youth Subcultures and Deviance: critical intersections and reflexivity”. Alustus käsittelee nuorisokulttuuriteorioita, huumeita, sukupuolta ja syrjintään liittyviä kysymyksiä. Professori Blackman tarkastelee kenttätyöesimerkkien kautta ”live sociology” -lähestymistavan piirteitä ja sitä, miten etnografiset hetket asetetaan vuoropuheluun kriittisen teorian kanssa. Puheenvuorossa tarkastellaan kysymyksiä äänestä, poliittisuudesta ja seksuaalisuudesta.

Shane Blackman toimii kulttuurintutkimuksen professorina Canterbury Christ Church University:ssä, Isossa-Britanniassa. Hänen viimeisin kirjansa on Chilling Out: The Cultural Politics of Substance Consumption, Youth and Drug Policy (2004, McGrawHill-Open University Press). Professori Blackmanin tutkimusintressejä ovat etnografia, poikkeavuus, kasvatukseen ja kouluun liittyvät kysymykset, nuorisokulttuurit, populaarimusiikki, huumeet, feminismi sekä sosialitieteelliset ja kulttuurintutkimukselliset teoriat. Hän kuuluu nuorisotutkimuksen keskeisten tieteellisten aikakauslehtien toimituskuntaan (Journal of Youth Studies ja YOUNG: Nordic Journal of Youth Research).

/////

VARJOVÄITÖS:
Socioeconomic differences in crime and victimization

To 25.9.2014 klo 17.15—19.00
Tieteiden talo, sali 312 (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Rikollisuuden ja sosiaalisen huono-osaisuuden välinen yhteys on rikollisuuden tutkimuksen keskeisiä tutkimuskohteita, mutta myös tärkeä yhteiskuntapoliittinen kysymys. Syrjäytymisen ja rikosalttiuden välisten mekanismien ymmärtäminen voi mahdollistaa sellaisten sosiaali-,koulutus-, ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden harjoittamisen, joilla voidaan vaikuttaa rikollisuuden keskeisiin taustatekijöihin niin yhteiskunnallisten rakenteiden kuin yksilöidenkin tasolla.

Keskeisyydestään huolimatta huono-osaisuuden ja rikoskäyttäytymisen välinen yhteys on kysymys, jonka kaikkia ulottuvuuksia ei edelleenkään täysin ymmärretä. Lisäävätkö työttömyys ja koulupudokkuus riskiä syyllistyä rikokseen, vai onko kyse valikoitumisesta? Ovatko huono-osaisuuteen ja rikollisuuteen liittyvät mekanismit samanlaisia erilaisissa yhteiskuntapoliittisissa järjestelmissä? Ja ennen kaikkea, onko hyvä sosiaalipolitiikka edelleen parasta kriminaalipolitiikkaa 2000-luvun Suomessa?

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys järjestää 25.9.2014 kello 17.15 varjoväitöksen VTT Mikko Aaltosen väitöskirjasta ”Socioeconomic differences in crime and victimization – A register-based study”. Väitöskirja käsittelee nuorten aikuisten sosioekonomisen aseman yhteyttä rikosten tekemiseen ja väkivallan uhriksi joutumiseen laajan rekisteripohjaisen pitkäittäisaineiston valossa. Vastaväittäjänä toimii Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, joka on tutkinut muun muassa köyhyyteen ja eriarvoisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Tilaisuus järjestetään Tieteiden talolla, salissa 312 (Kirkkokatu 6, Helsinki).

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!

Väitöskirjan yhteenveto on ladattavissa pdf-muodossa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen sivuilta.

/////

VARJOVÄITÖS:
Solidaarisuuskone – Elämän vakuuttaminen ja vastuuajattelun muutos

Ti 18.3.2014 klo 17.15—19.00
Tieteiden talo, sali 404 (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys järjestää varjoväitöksen VTT Jyri Liukon väitöskirjasta ”Solidaarisuuskone – Elämän vakuuttaminen ja vastuuajattelun muutos” tiistaina 18.3.2014 klo 17.15—19.00.

1900-luku oli ihmiselämän vakuuttamisen läpimurron vuosisata. Valtioista on tullut suuria vakuutuslaitoksia. Samalla myös vapaaehtoinen vakuuttaminen on lisääntynyt. Viime aikoina on keskusteltu esimerkiksi vapaaehtoisista sairausvakuutuksista lakisääteisen sosiaaliturvan täydentäjinä ja julkisen talouden ongelmien lievittäjinä. Keskeinen kiista koskee sitä, milloin toimeentuloturvan pitäisi olla markkinaehtoista ja milloin valtion sääntelemää tai pakollista.

Valtiotieteiden tohtori Jyri Liukon väitöstutkimus osallistuu tähän keskusteluun tarkastelemalla liiketalouden ja sosiaalipolitiikan sekä yksityis- ja julkisoikeuden yhteen kietoutumista vakuutustoiminnassa. Väitöskirja kyseenalaistaa totunnaisia yksinkertaistuksia kuvaamalla hyvinvointiyhteiskunnan historiallista muutosta vakuutusturvan järjestämisen näkökulmasta. Kirjassa tarkastellaan yksityisen ja julkisen toimeentuloturvan suhdetta sekä ihmiselämän vakuuttamiseen liittyviä moraalisia ja poliittisia kiistoja Suomessa ja hieman muuallakin 1900-luvun alkupuolelta 2000-luvulle.Tutkimuksessa esitetään, että vakuutustoimintaa ei voi jakaa jyrkästi yksityiseen ja julkiseen. Yksityiset ja julkiset periaatteet ja toimijat ovat kietoutuneet tiiviisti yhteen vakuutusmaailman käytännöissä.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii yleisen oikeustieteen ja sosiaalioikeuden professori Toomas Kotkas Itä-Suomen yliopistosta.

/////

VARJOVÄITÖS:
Näkymättömästä näkökulmaksi – parisuhdeväkivallan uhrit ja oikeudellisen sääntelyn muutos Suomessa

Ke 26.2.2014, klo klo 17.15—19.00
Tieteiden talo, sali 309 (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Miksi parisuhdeväkivallan oikeudellinen sääntely käynnistyi Suomessa vasta 1990-luvulla, ja miksi konkreettisia parannuksia uhrin asemaan saatiin odottaa aina 2000-luvun alkupuolelle saakka? Millaiset yhteiskunnalliset ja oikeudelliset näkökulmat sekä toimijat vaikuttivat lainsäädännön muutokseen?

Valtiotieteiden tohtori Riikka Kotasen väitöstutkimus käsittelee parisuhdeväkivallan uhrin aseman kehitystä suomalaisessa lainsäädännössä vuosien 1968–2004 välillä. Lainsäädännön muutosta tarkastellaan tutkimuksessa oikeusjärjestelmän ja ympäröivän yhteiskunnan välisenä vuorovaikutuksena, neuvotteluna yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja sen rajoista.

Lainsäädäntö määritellään tutkimuksessa toimintana, jolla on merkittäviä seuraamuksia sekä yhteiskunnan että yksilön – väkivallan tekijän sekä uhrin – kannalta. Tätä valotetaan muun muassa pohtimalla sitä, miten läheisen tekemän väkivallan uhriksi joutuneen henkilön ja valtion vastuut sekä velvollisuudet muuttuivat tutkitun ajanjakson kuluessa.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii tutkimusjohtaja, dosentti VTT Kati Rantala Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.
Tilaisuuden ajankohta on keskiviikko 26.2.2014 klo 17.15 alkaen, ja paikkana on Tieteiden talo (sali 309) Helsingissä.


2013

VARJOVÄITÖS:
Keskusteluja vuokratyöstä. Vuokratyön diskursiivinen rakentuminen Suomessa

Ke 27.11.2013, klo klo 17.15—19.00
Tieteiden talo, sali 404 (Kirkkokatu 6, Helsinki)

OYY järjestää marraskuussa varjoväitöksen VTT Liisa Lähteenmäen väitöskirjasta ”Keskusteluja vuokratyöstä. Vuokratyön diskursiivinen rakentuminen Suomessa”. Lähteenmäen mukaan vuokratyöstä muodostui legitiimi tapa työllistää Suomessa 1990-luvulla, koska vuokratyö käsitteellistettiin sekä lainsäädännön että median diskursseissa ennen kaikkea ratkaisuksi työttömyyteen.

Vuokratyö on ollut niin Suomessa kuin kansainvälisestikin ristiriitainen ja ongelmallinen työmarkkinailmiö. 1960-luvulla vuokratyöhön liittyi keinottelu palkoilla ja päivärahoilla, sekä työnantajavelvollisuuksien törkeä laiminlyönti. 1980-luvulla vuokratyön aiheuttamat ongelmat haluttiinkin minimoida ja se eristettiin poikkeustapaukseksi lainsäädännön ja työehtosopimusten avulla. 1990-luvun alussa vuokratyö kuitenkin vapautettiin säätelystä ja ala alkoi kasvaa Suomessa voimakkaasti. Nykyään vuokratyötä markkinoidaan työntekijän vapaana valintana ja individualistisena elämäntyylinä. Mitä tapahtui? VTT Liisa Lähteenmäen väitöstutkimus valottaa tapahtumaketjuja, jotka ovat johtaneet vuokratyön määrän kymmenkertaistumiseen ja vuokratyöyritysten legitiimiin rooliin ”työmarkkinoiden vastuullisina kehittäjinä” niin kansallisissa kuin Euroopan unioninkin työllisyysstrategioissa. Tutkimus tarkastelee niin Suomen eduskunnan, median kuin vuokratyöyritystenkin roolia diskursiivisessa kamppailussa, jossa käsitykset vuokratyöstä muokattiin keinottelusta ratkaisuksi ja moraalittomuudesta yksilölliseksi valinnaksi.

Tilaisuudessa vastaväittäjänä toimii SAK:n Tapio Bergholm. Puhetta johtaa Anne Alvesalo-Kuusi.

VARJOVÄITÖS:
Taparikollisuuden kulttuuriset ja rakenteelliset ulottuvuudet – Huumeiden käyttäjien ja poliisin tulkinnat taparikollisuudesta

To 26.9.2013, klo klo 17.15—19.00
Tieteiden talo, sali 309 (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Voiko säännöllisesti huumeita käyttävä ja toistuvasti rikoksia tekevä henkilö olla rationaalinen ja valintoja tekevä toimija? Onko näihin ihmisiin kohdistuva kontrolli pyrkimystä ohjata heitä kaidalle tielle vai keino parantaa katuturvallisuutta ja vähentää rajat ylittävää rikollisuutta? Valtiotieteiden tohtori Tuula Kekin väitöstutkimuksessa käsitellään rikoksiin liittyviä motiiveja ja merkityksiä heijastuksina rikoksentekijöiden elämäntavasta, arvoista ja identiteettistä. Toisena teemana on poliisin harkintavallankäyttö sekä huumekontrolliin liittyvät legaaliset, moraalit ja yhteiskunnalliset merkitykset. Tutkimuksessa tarkastellaan tapoja, joilla poliisit tulkitsevat huumerikostorjunnan merkitystä toisaalta yksittäisen huumeiden käyttäjän ja toisaalta teon yhteiskunnallisen haitan perusteella.

Tilaisuus järjestetään torstaina 26.9.2013 klo. 17.15—19.00 Tieteiden talon Salissa 309 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Tilaisuuden vastaväittäjänä toimii talous- ja sosiaalihistorian dosentti VTT Mikko Salasuo Nuorisotutkimusverkostosta.

VTT Tuula Kekki väitteli sosiologiasta Helsingin yliopistosta keväällä 2012. Tällä hetkellä hän työskentelee Turun yliopistossa tahallisesti sytytettyjä tulipaloja koskevassa tutkimushankkeessa.

Väitöskirja on saatavissa elektronisena julkaisuna Helsingin ylipiston julkaisutietokannasta.

/////

VARJOVÄITÖS

To 23.5.2013, klo. 17.15—18.30
Tieteiden talo, sali 404

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys järjestää varjoväitöksen FT, KTM Auri Pakarisen väitöskirjasta ”Tapaustutkimuksia lainvalmistelun kehittämisestä ja sääntelyn toimivuudesta” torstaina 23.5.2013 klo 17.15 alkaen. Tilaisuudessa ei ole erillistä varjoväittäjää, vaan pääroolissa ovat yleisön kysymykset ja niiden herättämä keskustelu. Puhetta ohjaa Maija Salo oikeusministeriöstä.

Kuinka luoda toimivaa lainsäädäntöä? Millaisissa vuorovaikutustilanteissa sääntely saa itse asiassa muotonsa? Lainvalmistelu on aiheena jatkuvasti ajankohtainen; tänä keväänä ovat puhuttaneet muiden muassa veropäätösten ja kuntauudistuksen valmistelu. Pakarisen väitöskirjassa hahmotellaan yleistä kehikkoa sille, millä tavalla lainsäädännön valmistelua ja toimivuutta voidaan tutkia läpi eri oikeuden- ja hallinnonalojen. Keskeisiä näkökulmia ovat lainsäädännön vaikutusten arviointi, pehmeä sääntely ja osallistuminen.

Auri Pakarinen väitteli lainsäädäntötutkimuksen alalta Itä-Suomen yliopistosta elokuussa 2012. Tällä hetkellä hän toimii johtavana tuloksellisuustarkastajana Valtiontalouden tarkastusvirastossa, seuranta-alanaan säädösvalmistelun laatu. Neuvotteleva virkamies Maija Salo on ollut mukana useissa säädösvalmistelun kehittämishankkeissa.

Julkaisu on saatavissa Itä-Suomen yliopiston avoimesta julkaisuarkistosta.

/////

VARJOVÄITÖS: ”Kuvataiteilijan oikeudellinen asema”

Ke 13.3.2013, klo. 17.00—18.30
Tieteiden talo, sali 309

OYY järjestää varjoväitöksen HT, FM Pauli Rautiaisen väitöskirjasta ”Kuvataiteilijan oikeudellinen asema. Ammattimaista taiteellista toimintaa rajoittava ja edistävä oikeussääntely” keskiviikkona 13.3.2013 klo 17.00 alkaen. (Huom! Tilaisuus alkaa tasalta.) Aihetta kommentoivat rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio (Helsingin yliopisto) ja kulttuuripolitiikan dosentti Sari Karttunen (Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore).

Oikeus on yhteiskunnallisen vallankäytön väline. Se ulottaa vaikutuksensa kaikille yhteiskuntaelämän alueille ja siten myös taiteeseen. Oikeussäännöt piirtävät sallitun taiteellisen ilmaisun rajat. Niiden avulla luodaan myös perusta niille verotukseen, toimeentuloturvaan ja julkiseen tukeen pohjautuville yhteiskunnallisille rakenteille, jotka tekevät taiteellisen toiminnan mahdolliseksi. Suomessa taiteellista toimintaa jäsentävät oikeussäännöt on jo perustuslain tasolla sidottu taiteen vapauden kunnioittamiseen ja edistämiseen. Mutta mitä tällä tarkoitetaan? Miten optimaalisen tosiasiallisen taiteellisen toiminnan oikeudelliset puitteet oikeastaan rakentuvat?

Yliopisto-opettaja Pauli Rautiainen on väitellyt julkisoikeuden alalta Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta syyskuussa 2012. Tällä hetkellä hän opettaa valtiosääntöoikeutta Tampereen yliopistossa sekä taidepolitiikkaa ja -hallintoa useissa muissa yliopistoissa.

Tilaisuudessa on varattu runsaasti aikaa kysymyksille ja kommenteille. Rautiaisen väitöskirjatutkimus löytyy sähköisenä julkaisuna Tampereen yliopiston avoimesta julkaisuarkistosta.


2012

VARJOVÄITÖS: Uutismedia, rikollisuus ja väkivallan pelko

ke 12.12.2012 klo 17.15—18.45
Tieteiden talo, sali 312 (Kirkkokatu 6, Helsinki)

OYY järjestää varjoväitöksen VTT Mirka Smolej’n väitöskirjasta ”News Media, Crime and Fear of Violence” keskiviikkona 12.12.2012 klo 17.15 alkaen. Aihetta kommentoi oikeustoimittaja Susanna Reinboth. Tilaisuus järjestetään Tieteiden talolla salissa 312 (Kirkkokatu 6, Helsinki).

Rikoksista ja etenkin väkivallasta uutisointi on lisääntynyt merkittävästi suomalaisissa tiedotusvälineissä viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Muutos ei kuitenkaan johdu siitä, että väkivaltarikokset olisivat reaalimaailmassa yleistyneet. Elämme päinvastoin nykyään huomattavasti väkivallattomammassa yhteiskunnassa kuin ennen. Miksi rikoksia ja väkivaltaa – ja eritoten niiden uhreja – kuitenkin tuntuu olevan enemmän kuin ennen, ainakin jos perustaa käsityksensä median välittämään tietoon? Mitä seurauksia lisääntyneellä uutisoinnilla on? Entä missä kulkee mässäilyn ja tiedonvälityksen raja?

Tutkija Mirka Smolej on väitellyt sosiologian alalta Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa syyskuussa 2011. Susanna Reinboth toimii Nelosen uutisten oikeustoimittajana. Hänet on palkittu työstään Vuoden journalisti -palkinnolla vuonna 2007. Tilaisuudessa on varattu runsaasti aikaa kysymyksille ja kommenteille.

Mirka Smolej’n väitöskirjan yhteenveto löytyy sähköisenä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitosen sivuilta.

/////

VARJOVÄITÖS: ”Precarious pregnancies: alcohol, drugs and regulation of risks”

Ke 31.10.2012, klo. 17.00—19.00
Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki), sali 312

Anna Leppo (VTT) esittelee sosiologian alaan kuuluvaa väitöskirjaansa ”Precarious pregnancies. Alcohol, Drugs and the regulation of risk”, jossa tarkastellaan raskaudenaikaisen päihteiden käytön aiheuttamien riskien säätelyä suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa. Miten raskauden aikaista päihteiden käyttöä pyritään hallitsemaan esimerkiksi äitiyspoliklinikan kliinisissä käytännöissä ja lainsäädäntöä koskevissa keskusteluissa?

Tilaisuudessa Mianna Meskus (VTT) ja Heini Kainulainen (OTT) pureutuvat väitöskirjan esiin nostamiin jännitteisiin. Kunnioitetaanko naisen itsemääräämisoikeutta vai lähdetäänkö sikiötä suojelemaan tavoilla, jotka ovat ristiriidassa naisen itsemääräämisoikeuden kanssa? Näkyykö lainsäädäntöä koskevassa keskustelussa moraalisen paniikin piirteitä?

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Oikeus ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys OYY sekä oikeuspoliittinen yhdistys Demla. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa!

/////

SEMINAARI:
Recovering Regulation from Neo-Liberalism: reinvigorating social protection against corporate crime and harm
(ti 15.5.2012 klo. 12.00—16.00)
Turun yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta, sali Calonia 1

Suomen Akatemian rahoittama tutkimusprojekti ”How to Rule the Economy – Talouden oikeudellinen sääntely” sekä Oikeus ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys (OYY) järjestävät kaikille avoimen julkisen seminaarin aiheesta ”Recovering Regulation from Neo-Liberalism: reinvigorating social protection against corporate crime and harm”. Tilaisuus pidetään 15.5.2012 kello 12-16 Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, salissa Calonia 1. Seminaari on englanninkielinen.

Institutionaaliset vastaukset nykyisen talouskriisin aiheuttamiin ongelmiin ovat vahvasti osoittaneet yksityisen pääoman järkähtämättömän ideologisen ja materiaalisen vallan, samalla kun kriisi on tehnyt näkyväksi sen, kuinka ajatukset taloudellisen toiminnan sääntelystä ja valvonnasta ovat viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana systemaattisesti rapatuneet. Useissa kriisin runtelemissa valtioissa on vallalla institutionalisoitunut tappiomieliala, jossa vastauksena yksityisen pääoman liiallisen valtaan nähdään joko passiivinen yhteistyö pääoman kanssa tai, paradoksaalisesti, tuon vallan lisääminen entisestään. Kriisin seurauksena avautunut väliaikainen tila, joka mahdollisti keskustelun sääntelyn lisäämisestä ja sen arvioimisesta uudelleen, näyttää taas sulkeutuneen. Tämä tilanne nostaa esille akuutteja kysymyksiä sääntelyn nykytilanteesta ja talouden sääntelyn mahdollisuuksista.

Seminaarin aloittaa professori Steve Tombs (Liverpool John Moores University), joka on tuotannossaan käsitellyt laajalti yhteisöjen rikollisuutta ja yhteisöjen toiminnan yhteiskunnallista sääntelyä. Esitelmässään Tombs käsittelee yritysten ”moraaliseen pääomaan” liittyvää paradoksia; vaikka yritysten epäeettiset toimintatavat näyttäytyvät vuoden 2008 jälkeisten tapahtumien seurauksena yhä selkeämpinä, eivät nämä tapahtumat ole kuitenkaan heikentäneet ”pääoman moraalista pääomaa”. Tombsin mukaan tämän paradoksin ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää kun pääoman sääntelyn mahdollisuuksia arvioidaan nykytilanteessa uudelleen.

Seminaarin toinen ulkomainen esitelmöitsijä on brittiläinen sosiologi Dave Whyte (University of Liverpool), joka tutkimukset ovat käsitelleet yhteiskunnallisen vallan, instituutioiden ja lain suhdetta. Whyten mukaan ”poikkeustilan” käsite, joka kuvaa hallitsevien instituutioiden kykyä laajentaa valvontaa yleisen edun nimissä, voi laajentaa ymmärtämystämme nykyisistä sääntelyn järjestelmistä, tarjoamalla kehyksen jonka kautta voidaan analysoida yritysten ja yhteisörikosten uhrien suhdetta kapitalistissa järjestelmissä.

Seminaarin päättää Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, joka on tuotannossaan käsitellyt globaalin kapitalismin ja demokratian välistä jännitettä sekä globaalin demokraattisen hallinnan mahdollisuuksia ja sen esteitä. Teivainen on nostanut esille kysymyksiä muun muassa suuyritysten sisäisestä kaupasta, eli niin sanotusta siirtohinnoittelusta, jonka avulla kansainvälisesti toimivat yritykset voivat siirtää osan toiminnastaan piiloon viranomaisen valvonnalta, sekä näiden salailukäytäntöjen vaikutuksista kansalaisyhteiskunnan toimintaan.

Ohjelma

12.15 Introduction
Anne Alvesalo-Kuusi, Professor in Sociology of Law and Criminology, University of Turku

12.30 Regulation and the Paradox of Morality: recognising and resisting the moral capital of capital
Steve Tombs, Professor in Sociology, Liverpool John Moores University, Liverpool, UK

13.15 Coffee break

13. 45 Regulating Corporate ‘States of Exception’
Dave Whyte, Reader in Sociology, University of Liverpool, UK

14.30 Transfer Pricing as Corporate Regulation: Beyond the Concept of Neoliberalism
Teivo Teivainen, Professor of World Politics, University of Helsinki

15.15 Discussion

Tilaisuus on avoin yleisölle. HUOM! Kahvitarjoilujen mitoittamiseksi osallistujia pyydetään ilmoittautumaan sähköpostilla pe 11.5. mennessä Matti Urpilaiselle, mapeur(ät)utu.fi

Sijainti Turun yliopiston kampusalueella: kartta (Rakennus T23)

/////

VARJOVÄITÖS:
Uusi perustuslakikontrolli

(ti 27.3.2012 klo 17.30—19.30)
Tieteiden talo, sali 309 (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys (OYY) järjestää 27.3.2012 klo 17.30-19.30 varjoväitöksen tutkijatohtori OTT Juha Lavapuron tammikuussa 2011 tarkastetusta väitöskirjasta Uusi perustuslakikontrolli. Tilaisuus järjestetään Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 309.

Pitääkö tuomioistuimella olla toimivalta jättää lain säännös soveltamatta, jos se katsoo soveltamisen loukkaavan perusoikeuksia? Jos pitää, niin miksi? Vai olisiko pikemminkin demokraattisesti valittu lainsäätäjä kelpuutettava yksin päättämään, mitä perustuslain perusoikeussäännökset oikeastaan edellyttävät? Jos olisi, niin millä perusteella? Tällaiset kysymykset vaikuttavat edelleenkin – yli 20 vuotta perus- ja ihmisoikeuskulttuurin murroksen jälkeen – nousevan itsepintaisesti esiin lähes aina, kun konkreettisen tapauksen ratkaiseminen edellyttää lain ja perustuslain välisen ristiriidan ratkaisua. Mistä tämä kertoo? Missä määrin perinteinen lainsäätäjäkeskeinen valtiosääntödoktriinimme vaikuttaa edelleenkin perus- ja ihmisoikeuksien oikeudellista merkitystä koskeviin käsityksiin? Miksi esimerkiksi korkeimman oikeuden tuoreen ennakkopäätöksen KKO 2012:11 perustelut ja eriävät mielipiteet ovat sellaiset kuin ne ovat? Juha Lavapuro esittelee tilaisuudessa väitöskirjaansa, jossa tarkasteltiin lakien perustuslainmukaisuuden valvontainstituutiossa tapahtuneita muutoksia sekä tällaisten muutosten tuottamia oikeuskulttuurisia jännitteitä.

Aihetta kommentoi professori Tuomas Ojanen. Normaaliin tapaan myös keskustelulle on varattu aikaa. Puheenjohtajana toimii professori Anne Alvesalo-Kuusi.

Lämpimästi tervetuloa tilaisuuteen!

Lisätietoja: Anne Alvesalo-Kuusi, anne.alvesalo-kuusi(ät)utu.fi


2011

OYY GOES KAPAKKA:
Varjoväitöstilaisuus stadilaispojista, rikoksista ja lastensuojelusta
(torstai 1.12.2011 klo 18)

OYY järjestää varjoväitöksen VTT Elina Pekkarisen väitöskirjasta ”Stadilaispojat, rikokset ja lastensuojelu – viisi tapaustutkimusta kuudelta vuosikymmeneltä” torstaina 1.12.2011 kello 18 alkaen. Vastaväittäjänä tilaisuudessa on nuorisotutkija Tomi Kiilakoski Nuorisotutkimusverkostosta. Pekkarinen on väitellyt sosiaalityön tieteenalalta Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa huhtikuussa 2010. Nuorisotutkija Tomi Kiilakosken aiheina ovat olleet nuorisotyö kaupunkimaisessa ympäristössä, nuorten osallisuus ja kouluväkivalta.

Varjoväitös järjestetään ravintola Maltaisessa Riekossa Helsingin Alppilassa osoitteessa Aleksis Kivenkatu 56 (raitiovaunu 9, pysäkki Kotkankatu). Samalla juhlistetaan yhdistyksen pikkujoulua!

Tilaisuus on yleisölle avoin, ja kaikki keskustelusta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita!

Lisätietoja tilaisuudesta antaa elina.pekkarinen(at)nuorisotutkimus.fi

>>Kulkuyhteydet Maltaiseen Riekkoon HSL:n Reittioppaasta.

>>Linkki väitöskirjaan Nuorisotutkimusseuran sivuilla

/////

HEUNI 30 VUOTTA-JUHLASEMINAARI
(torstai 20.10.2011 klo 9.30-17)

Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin HEUNIn perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi HEUNI järjestää yhteistyössä Oikeus- ja yhteiskuntatieteellisen yhdistyksen kanssa juhlaseminaarin 20.10.2011 Tieteiden talolla Helsingissä (Kirkkokatu 6).

Ohjelma

9.30 Opening of the seminar

Address by Mr Fredrik Wersäll, President of Svea Court of Appeal, Chairman of HEUNI International Advisory Board

Address by Ms Tiina Astola, Director General of the Ministry of Justice, Finland

Address by Mr John Sandage, Director of Treaty Affairs Division, United Nations Office on Drugs and Crime

10.00 Introductory remarks

Kauko Aromaa, Director of HEUNI

10.10 Session 1: Trafficking in human beings

10.10 Roger Plant, former head of the ILO Special action programme to combat forced labour: ”Addressing human trafficking as a forced labour concern: the policy implications”

10.40 Prepared statements:

Jon Spencer, University of Manchester: ”Developing our Criminological Understanding to Human Trafficking”

Anniina Jokinen, HEUNI: ”Berry pickers – victims of forced labour?”

Discussion

11.00 Coffee/tea break

11.15 Eva Biaudet, Finnish Ombudsman for minority affairs, National rapporteur for trafficking in human beings: “Monitoring Efforts against Human Trafficking”

11.45 Prepared statements:

Niina Antunovic, MONIKA-naiset (title to be confirmed)

Florence Hol, The Netherlands: ”Trafficking for organ transplant” (to be confirmed)

Discussion

12.15-13.00 lunch

13.00 Session 2: Abuse of power or corruption and economic crime

13.00 Jay Albanese, Professor, Virginia Commonwealth University: “Organised Crime and Corruption as the Fundamental Problems of the 21st Century”

13.30 Prepared statements:

Bo Svensson, Sweden: ”Swedish anti-corruption project”

Eva Inzelt, Eötvös Lórand University, Hungary: ”Corruption in Hungary from the viewpoint of Finnish investors. An empirical study”

13.50 Michael Levi, Professor, University of Cardiff: “Counting, Measuring and Conceptualising Crimes of Globalisation”

14.20 Prepared statements:

Pedro Gomes Pereira, Basel Institute on Governance: ”Tracing, Freezing and forfeiting assets of Dictators — the cases of Tunisia, Egypt and Libya”

V.P. Ignatov, University of the Ministry of the Interior of the Russian Federation: ”Corruption in the Russian Rederation and the New Police Act” (title to be confirmed)

Discussion

14.45 coffee/tea break

15.00 Session 3: Information gathering

15.00 Steven Malby, Crime Prevention and Criminal Justice Officer,United Nations Office on Drugs and Crime: “Data Collection/Complex Crimes”

15.30 Prepared Statements:

Jörg Martin Jehle, University of Göttingen: (to be confirmed)

Jo Goodey, European Agency for Fundamental Rights: (to be confirmed)

Geoffrey Thomas, EUROSTAT: (to be confirmed)

Discussion

15.45 Session 4: Crime data and policy

Kauko Aromaa, Director of HEUNI

16.15 Prepared statement

Anna Alvazzi del Frate, Research Director, Small Arms Survey: (to be confirmed)

16.30 Closing of the seminar Fredrik Wersäll

/////

HALLITTUA VAI HOLTINTONTA?
-Näkökulmia maahanmuuttojuridiikkaan
(tiistai 18.10.2011 klo 18–20)

Keskustelutilaisuus maahanmuuttojuridiikasta- ja politiikasta Rauhanasemalla (Veturitori 3).

Keskustelua alustamassa:
Kai Träskelin, varatuomari, esittelijäneuvos
Ville Punto, asianajaja
Husein Muhamed, juristi
Eero Koskenniemi, hallitusneuvos

-Hallitun maahanmuuton edistäminen – kovaa kontrollia vai tarpeellisia toimenpiteitä?
-Miten ihmis- ja perusoikeudet näkyvät maahanmuuttojuridiikan arkipäivässä?
-Ohjaako maahanmuuttopolitiikka laintulkintaa?
-Muokkaako oikeuskäytäntö maahanmuuttopolitiikkaa?
-Keskustelu maahanmuutosta – sallittua kriittisyyttä vai vihapuhetta?

Tule keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa siitä, miltä maahanmuuttojuridiikka ja -politiikka näyttävät kentän eri toimijoiden silmin.

Järjestäjä: Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry
Tarjoilujen järjestämiseksi pyydämme ilmoittautumaan 14.10. mennessä osoitteeseen sihteeri@demla.fi

>>Kulkuyhteydet Rauhanasemalle HSL:n Reittioppaasta.

/////

VARJOVÄITÖS:
Nuorisorikollisuuden esiintyvyys, taustatekijät ja sovittelu
(ke 25.5.2011 klo 17.00—19.00)

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys (OYY) järjestää keskiviikkona 25.5.2011 klo 17.00—19.00 varjoväitöksen OTT Henrik Elonheimon keväällä 2010 tarkastetusta väitöskirjasta Nuorisorikollisuuden esiintyvyys, taustatekijät ja sovittelu. Tilaisuus järjestetään Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 404.

Elonheimon väitöskirjassa selvitetään psykososiaalisten tekijöiden yhteyttä nuorisorikollisuuteen 16—20-vuotiaiden suomalaisten poikien keskuudessa. Väitöskirjassa tarkastellaan huume-, väkivalta-, omaisuus-, liikenne- ja rattijuopumusrikosten esiintyvyyttä ja taustatekijöitä. Tutkimuksen aineistona on suomalaisessa kriminologisessa tutkimuksessa harvinainen valtakunnallisesti edustava pitkittäisaineisto, jossa on seurattu samoja henkilöitä lapsuudesta saakka. Sovittelun osalta kysymyksenä on, miten suomalainen sovittelukäytäntö vastaa restoratiivisen oikeuden teoriaa ja miten sovittelua pitäisi kehittää.

Aihetta kommentoi erikoistutkija YTT Juha Kääriäinen Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämisosastolta. Tilaisuudessa on varattu runsaasti aikaa keskustelulle ja kommenteille.

Henrik Elonheimon väitöskirja löytyy sähköisenä versiona Turun yliopiston verkkosivuilta osoitteesta http://www.doria.fi/handle/10024/59505.

Lämpimästi tervetuloa tilaisuuteen!

Lisätietoja: mikko.e.aaltonen [at] om.fi

/////

Demla ja OYY järjestävät keskustelutilaisuuden:
Jokamiehen oikeudet, yleiset paikat ja julkisrauhan suoja
(ti 12.4.2011 klo 18.00—19.30)

Tieteiden talo, sali 404 (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki)

Onko Esplanadille sallittua leiriytyä?
Voiko toisen golf-kentällä pelata ilman lupaa?
Saako kauppakeskuksesta poistaa ei-häiritsevän henkilön?
Voiko eduskuntatalon edessä enää osoittaa mieltään?

Omistusoikeus kiinteistöön antaa omistajalle oikeuden määrätä omaisuutensa käytöstä. Toisaalta sitä rajoittavat mm. tapa- ja rikosoikeuden rajaamat jokamiehen oikeudet, esimerkiksi oikeus liikkua toisen maalla. Mikä on muinaisten tapaoikeuksien suhde rakennettuun ympäristöön? Entä voiko kiinteistön omistaja rajoittaa sananvapautta ja kokoontumisvapautta?

Julkisen tilan käytön rajoittamattomuutta puolustaa professori Ari Hirvonen, Helsingin yliopisto.

Maankäyttöä hillitsee ympäristöoikeuden professori emeritus Erkki Hollo.

Järjestystä tuo vartijoista ja järjestyksenvalvojista julkisen vallan käyttäjinä hiljattain väitellyt Timo Kerttula, hallintopäällikkö, Securitas Oy.

Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Lisätietoja: Ville Hinkkanen (OYY, ville.hinkkanen [a] om.fi) ja Heini Kainulainen (Demla, heini.kainulainen [a] om.fi).

Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry (www.demla.fi)
Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys OYY ry (www.helsinki.fi/jarj/oyy)

/////

Vuosikokous ja julkistamistilaisuus:
Activation Policies and the Protection of Individual Rights
(ti 29.3.2011 klo 16.30—)

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys ry:n vuosikokous pidetään tiistaina 29.3.2011 klo 16.30–17.00 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 405. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat (6 §), esitetään muun muassa yhdistyksen vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto, päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle, päätetään jäsenmaksun suuruudesta sekä valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat. Vuosikokousasiakirjat (esityslista, tilinpäätös, samoin kuin muu kokousmateriaali) julkaistaan lähiaikoina yhdistyksen www-sivuilla, josta ne voi halutessaan tulostaa etukäteen.

Vuosikokouksen jälkeen pidetään klo 17.15 alkaen samassa salissa Paul Van Aerschotin kirjoittaman kirjan ”Activation Policies and the Protection of Individual Rights. A Critical Assessment of the Situation in Denmark, Finland and Sweden” julkistamistilaisuus. Tilaisuudessa kirjoittaja esittelee teoksen, minkä jälkeen Raija Julkunen ja Kaarlo Tuori kommentoivat sitä. Julkistamistilaisuuden yhteydessä kirjan voi tilata puoleen hintaan Ashgate-kustantajalta. Tarjous on voimassa seuraavaan päivään (30.3.) asti.

Kirjassa käsitellään ns. aktiivisen sosiaalipolitiikan ja yksilön oikeuksien välisiä jännitteitä. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa yksilön oikeuksia suhteessa viranomaisiin on viime vuosina yritetty parantaa myös sosiaalialan lainsäädännössä. Samanaikaisesti mm. toimeentulotuen ja työttömyyskorvauksen saantiehtoja on kuitenkin aktivoinnin nimissä kiristetty ja asiakkaan velvoitteita lisätty sanktioiden uhalla. Eri lakiuudistusten toimeenpanossa yksilön oikeuksien edistäminen on ollut alisteista päätöksentekijöiden taloudellisten ja organisatoristen tavoitteiden saavuttamiselle. Kirjassa tarkastellaan miten epäsuhtaa yksilön oikeuksien suojelun ja käytännön päätöksenteon välillä voitaisiin pienentää korostamalla päättäjien roolia demokraattisten periaatteiden toteuttajina.

Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita!

>>Lisätietoja teoksesta kustantajan sivuilta
>>Kulkuyhteydet Tieteiden talolle YTV:n Reittioppaasta.

/////

Keskustelutilaisuus:
Tekijänoikeus- ja patenttisääntely
(ma 31.1.2011 klo 16.30—18.30)

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys järjestää maanantaina 31.1.2011 klo 16.30—18.30 keskustelutilaisuuden tekijänoikeus- ja patenttisäätelystä. Tilaisuus järjestetään Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) salissa 312.

Tilaisuudessa dosentti, OTT Marjut Salokannel puhuu tekijänoikeus- ja patenttisäätelystä ja nostaa esille tämänhetkisessä keskustelussa julkisen edun kannalta keskeisiä kysymyksiä. Käsiteltävinä aiheina ovat immateriaalioikeuksien vaikutus tiedon saatavuuteen, tekijänoikeudet ja kulttuurituotanto: tapaus hyvitysmaksu, sekä globaali immateriaalioikeudellinen sääntelykehikko.

Tilaisuudessa on varattu aikaa keskustelulle ja kommenteille.

Lämpimästi tervetuloa tilaisuuteen!

>>Kulkuyhteydet Tieteiden talolle YTV:n Reittioppaasta.


2010

OYY 40 VUOTTA -JUHLALUENNOT:
Oikeus- ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen vaikutukset yhteiskuntapolitiikkaan
(ke 17.11.2010 klo 17.15—)

Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi Oikeus- ja yhteiskuntatieteellisen yhdistyksen 40-vuotisjuhlaluennoille keskiviikkona 17. marraskuuta 2010 kello 17.15—22.00 Tieteiden talolle, saliin 505 (Kirkkokatu 6, Helsinki).
17.15—17.30 Tilaisuuden avaus:
OYY:n puheenjohtaja Timo Korander
17.30—18.15 Professori Johanna Niemi (Helsingin yliopisto)
Siviilioikeudellinen näkökulma:
Velkajärjestelyä koskeva tutkimus ja politiikka
18.15—18.30 Tauko
18.30—19.15 Professori Anne Alvesalo (Turun yliopisto)
Kriminologinen näkökulma:
Talousrikostutkimus ja talousrikostorjuntaohjelmat
19.15—20.00 Erikoistutkija Christoffer Tigerstedt
(Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Yleisen kontrollipolitiikan näkökulma:
Alkoholitutkimus- ja alkoholipolitiikka
20.00—22.00 Cocktail-tilaisuus

Pukukoodi: arkipuku/smart casual.

Ilmoittautuminen juhlaluennoille on päättynyt 3.11.2010.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Timo Korander, timo.korander [a] poliisi.fi
sihteeri Kirsi Jauhiainen, kirsi.jauhiainen [a] helsinki.fi

>>Kulkuyhteydet Tieteiden talolle YTV:n Reittioppaasta.

/////

VARJOVÄITÖS:
Järjestäytyneet rikollisryhmät ja rikosvastuu
(ti 14.9.2010 klo 17.30—19.30)

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys (OYY) järjestää tiistaina 14.9.2010 klo 17.30—19.30 varjoväitöksen rikosylitarkastaja, OTT Sanna Palon tammikuussa 2010 tarkastetusta väitöskirjasta Järjestäytyneet rikollisryhmät ja rikosvastuu. Tilaisuus järjestetään Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 309.

Järjestäytynyt rikollisuus aiheuttaa ajoittain kiivasta keskustelua julkisuudessa, ja Suomessakin vilkuillaan huolestuneena naapurivaltioiden suuntaan ja kauemmaksikin Eurooppaan järjestäytyneen rikollisuuden kansainvälistyessä. Miten suomalainen lainsäädäntö suhtautuu järjestäytyneisiin rikollisryhmiin? Miten järjestäytyneiden rikollisryhmien toimintaan tulisi vastata rikoslainsäädännön keinoin? Mikä on organisoitunutta rikollisuutta koskevan sääntelyn tila 2010-luvun Suomessa?

Sanna Palo esittelee tilaisuudessa väitöskirjaansa, jossa tarkasteltiin järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa lainsäädäntöä. Keskeisiä asioita ovat erityisesti järjestäytyneen rikollisryhmän määrittelytapa, kansallisen rikoslainsäädännön sisältö suhteessa kansainvälisen sääntelyvelvoitteiden vaatimuksiin ja kotimaisen lainsäädännön soveltamisesta tehdyt havainnot.

Aihetta kommentoi asianajaja Markku Fredman, jolla on kattavaa asiantuntemusta mm. perus- ja ihmisoikeusjuridiikasta ja rikos- ja prosessioikeudesta. Tilaisuudessa on varattu runsaasti aikaa keskustelulle ja kommenteille.

Sanna Palon väitöskirja löytyy sähköisenä versiona Helsingin yliopiston E-thesis-palvelusta.

Lämpimästi tervetuloa tilaisuuteen!

Lisätietoja: leena.makipaa[a]om.fi

>>Lue väitöskirja
>>Kulkuyhteydet Tieteiden talolle YTV:n Reittioppaasta.

/////

Varjoväitös:
PROSTITUUTIOON LIITTYVÄ IHMISKAUPPA NAISIIN KOHDISTUVANA VÄKIVALTANA
(ti 18.5.2010 klo 17.00—19.00)

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys (OYY) järjestää tiistaina 18.5.2010 klo 17.00—19.00 varjoväitöksen ylitarkastaja, OTT Venla Rothin tammikuussa 2010 tarkastetusta väitöskirjasta ”Defining Human Trafficking, Identifying Its Victims. A Study on the Impact and Future Challenges of the International, European and Finnish Legal Responses to Prostitution-Related Trafficking in Human Beings”. Tilaisuus pidetään Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 404.

Venla Roth tarkastelee väitöskirjassaan ihmiskaupan vastaisen toiminnan kipukohtia. Roth pohtii väitöskirjassaan sitä, miksi ihmiskaupan vastaisella toiminnalla ei näytä olevan sellaista vaikuttavuutta kuin mitä sillä tavoitellaan. Väitöskirja pureutuu erityisesti ihmiskaupan oikeudelliseen määrittelyyn sekä uhrien tunnistamisen haasteellisuuteen.

Tilaisuudessa keskustellaan muun muassa siitä, mistä ihmiskaupasta on sen oikeudellisessa tarkoituksessa kysymys sekä siitä, miksi uhriuden tunnistaminen nimenomaan prostituutiossa näyttää olevan Suomessa niin vaikeaa.

Venla Roth esittelee tilaisuudessa väitöskirjaansa, jota kommentoi naisten oikeuksien asiantuntija Pia Puu Oksanen Amnesty Internationalin Suomen osastolta. Tilaisuuden vetää tutkija Minna Viuhko. Keskustelulle on varattu runsaasti aikaa.

Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita!

Varjoväitös:
HUUMAUSAINEKONTROLLI KRIMINAALIPOLITIIKAN PARADOKSINA
(ma 22.3.2010 klo 17.00—19.00)

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys järjestää maanantaina 22.3.2010 klo 17.00—19.00 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 505 keskustelu- ja varjoväitöstilaisuuden aiheesta Huumausainekontrolli kriminaalipolitiikan paradoksina.

Huumausainekontrollin erityispiirteitä on tarkasteltu kahdessa tuoreessa väitöskirjassa. Aarne Kinnunen on tutkinut huumausainemarkkinoiden ja kontrollikoneiston toimintaa niin poliisin kuin rikoksentekijöidenkin näkökulmasta. Heini Kainulainen on analysoinut huumelainsäädännön syntyä, tulkitsemista ja soveltamista. Väitöskirja paljastaa, että repressiivinen kontrolli on kiristynyt ja keskittynyt huumeiden käyttäjien ympärille. Molemmissa tutkimuksissa arvioidaan kriittisesti, miksi huumeissa tingitään jatkuvasti humaanin ja rationaalin kriminaalipolitiikan lähtökohdista. Tervetuloa paikalle kuuntelemaan, kun oikeus- ja yhteiskuntatieteilijä keskustelevat toistensa tutkimuksista. Puheenjohtajana toimii Timo Korander.

Ennen varjoväitöstilaisuutta klo 16.30—17 järjestetään OYY:n vuosikokous samassa salissa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!
2009

OYY Goes Kapakka:
PELKOKIERRE
(ke 2.12.2009 klo 18.00—20.00)

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys järjestää pikkujoulut teemalla ”OYY Goes Kapakka” keskiviikkona 2.12.2009 klo 18—20 ravintola Olutkellarissa Kruununhaassa (Hallituskatu 3). Tilaisuudessa Akatemiatutkija Hille Koskela esittelee uutta kirjaansa Pelkokierre, jonka jälkeen aiheesta käydään vapaamuotoista keskustelua.

Hille Koskela kuvailee kirjaa seuraavasti:

”Elokuussa ilmestynyt Pelkokierre on kuvaus ”pelon kulttuurin” saapumisesta Suomeen. Minulle se on ollut pitkä projekti — kymmenen vuoden pohtimisen tulos. Kirjassa käsittelen turvattomuuden problematiikkaa laajasti eri näkökulmista.

Pelko on vahva voima ja vaikka se on ”vain” tunne, se saa aikaan konkreettisia asioita. Pelko vaikuttaa ihmisten liikkumiseen sekä siihen, miten he kohtaavat ja kohtelevat toisiaan. Se asettuu vanhempien ja lasten välille, asumisen valintoihin ja työelämän käytäntöihin. Pelko myös ohjaa kaupunkien harjoittamaan urbaania turvallisuuspolitiikkaa ja rikoksentorjuntaa. Kaupunkisuunnittelussa se tuottaa pelon arkkitehtuuria ja lisää julkisen tilan kontrollia. Pelolla oikeutetaan nollatoleranssikampanjoita ja kaupunkikurin tiukentamista. Lisäksi pelko myy hyvin ja sen ympärille on rakentunut kasvava turvabisnes. Turvattomuus on kietoutunut osaksi kulutusyhteiskuntaa.

Kirjassa tarkastelen näitä teemoja kriittisesti, suomalaisen yhteiskunnan muutoksia tulkiten. Lopuksi hahmottelen tulevaisuuden suuntaviivoja ja pyrin visioimaan miten pelkokierteen voisi katkaista ja pelon kulttuurin korvata rohkeudella, moniarvoisuudella ja suvaitsevaisuudella.”

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Keskustelutilaisuus:
LAPSET VÄKIVALLAN UHREINA
(ke 7.10.2009 klo 18.00—19.30)

Kuinka paljon lapset kokevat väkivaltaa? Miten lapsiin kohdistuvia väkivallantekoja käsitellään rikosprosessissa? Millainen on lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistuskäytäntö?

Poliisiammattikorkeakoulussa toteutettiin vuonna 2008 ensimmäinen kattava uhritutkimus suomalaisten lasten ja nuorten väkivaltakokemuksista. Tutkimus antaa kokonaisvaltaisen kuvan 6.- ja 9.-luokkalaisten lasten niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin kokemasta väkivallasta. Kun tutkimustuloksia verrataan poliisin tietoon tulleisiin väkivaltarikoksiin, piirtyy kuva siitä lapsiin kohdistuvasta väkivallasta, joka pääsääntöisesti jää viranomaisten ulottumattomiin. Tämä piilorikollisuus muodostaa erityisen yhteiskunnallisen haasteen, sillä lasten omat taidot väkivallasta selviämiseen ovat aikuisten keinoja puutteellisempia.

Viranomaisten tietoon tuleva väkivalta kohtaa puolestaan erilaisia haasteita rikosprosessin eri vaiheissa. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksesta käy ilmi, että lapset väkivaltarikoksen uhreina muodostavat omat edellytyksensä rikosprosessin onnistumiselle ja sille, miten lapsi prosessista suoriutuu.

Lapset näyttäytyvät erityisenä ryhmänä myös oikeuskäytännön näkökulmasta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksessa selvitettiin lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistuskäytäntöä. Valtaosa jutuista on salassa pidettäviä, joten aikaisemmista ratkaisuista on ratkaisutoiminnassa vain vähän apua. Tämä näkyy muun muassa rangaistuskäytäntöjen epäyhtenäisyytenä.

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellisen yhdistyksen järjestämässä keskustelutilaisuudessa alustavat tutkija, YTT Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulusta ja tutkija, OTK Ville Hinkkanen Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii YTL Timo Korander.

Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 7.10.2009 klo 18.00—19.30 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 405.

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Lisätietoja: timo.korander(at)poliisi.fi

Seminaari:
VÄKIVALTA —
Oikeudellinen kohtaa sosiaalisen ja poliittisen
(to—pe 4.—5.6.2009)

Väkivaltatutkijat-verkosto, Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan naisoikeuden laitos ja Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys (OYY) järjestävät seminaarin. >> Lue lisää tapahtuman verkkosivuilta

Varjoväitös:
Nuorisorikosoikeus —
varjoväitös Matti Marttusen väitöskirjasta
(to 26.3.2009 klo 17—19)

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys järjestää varjoväitöksen OTT, erityisasiantuntija Matti Marttusen toukokuussa 2008 tarkastetusta väitöskirjasta Nuorisorikosoikeus – Alaikäisten rikosten seuraamukset kriminaalipoliittisesta ja vertailevasta näkökulmasta.

Väitöskirjassa tarkastellaan nuorten rikosten käsittelyä ja seuraamuksia Suomessa, Saksassa ja Englannissa. Tämä tehdään analysoimalla virallisasiakirjoja, oikeuskirjallisuutta, kriminologista ja kriminaalipoliittista kirjallisuutta, tilastoja sekä empiirisiä aineistoja. Tutkimuksesta selviää mm., että Suomessa lastensuojelulain mukaiset toimet ovat rangaistusjärjestelmää merkittävästi laajemmin käytetty puuttumistapa nuorisorikollisuuteen. Tämä on Marttusen mukaan linjassa pohjoismaisen hyvinvointivaltion arvojen varaan rakentuvan kriminaalipolitiikan kanssa.

Matti Marttunen esittelee tilaisuudessa väitöskirjaansa, ja väitöskirjaa kommentoi professori Tarja Pösö Tampereen yliopiston sosiaalityön tutkimuksen laitokselta. Tilaisuudessa on varattu aikaa keskustelulle.

Tilaisuus pidetään torstaina 26.3.2009 klo 17–19 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki), salissa 505. Ennen varjoväitöstilaisuutta klo 16.30—17 järjestetään OYY:n vuosikokous samassa salissa. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita!

>>Väitöskirja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkosivuilla
>>Kulkuyhteydet Tieteiden talolle YTV:n Reittioppaasta.

Varjoväitös:
HUMAN RIGHTS IN ACTION —
varjoväitös Miia Halmeen väitöskirjasta
(ke 21.1.2009 klo 17—19)

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys ry järjestää keskiviikkona 21.1.2009 klo 17—19 varjoväitöstilaisuuden Miia Halmeen väitöskirjasta Human Rights in Action. Vastaväittäjänä toimii Kristiina Kouros Ihmisoikeusliitosta.

Ihmisoikeudet ovat yksi harvoja universaalisti tunnustettuja hyviä asioita. Ihmisoikeuksista on kuitenkin myös syntynyt viime vuosikymmeninä kokonainen teollisuudenhaara, joka työllistää tuhansia ihmisiä virkamiehinä, tutkijoina ja kansalaisjärjestöaktivisteina. Halmeen tutkimus käsittelee tätä ihmisoikeuskenttää antropologisesta näkökulmasta, ihmisoikeuskieltä ja sen käyttäjiä ja heidän verkostojaan kriittisesti analysoiden.

Tilaisuus järjestetään Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki), salissa 405 (4. krs).

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Lisätietoja kaius.tuori(at)helsinki.fi

>>Väitöskirja yliopiston E-thesis-palvelussa
>>Kulkuyhteydet Tieteiden talolle YTV:n Reittioppaasta.
2008

Keskustelutilaisuus:
OIKEUSVALTIO JA HOLOKAUSTI —
Suomalaisten ihmisluovutukset
natsi-Saksaan
(ke 29.10.2008 klo 17.15—)

Kaius Tuori, Oula Silvennoinen ja Kimmo Rentola

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys ry järjestää keskiviikkona 29.10.2008 klo 17.15 keskustelutilaisuuden Oula Silvennoisen huomiota herättäneestä väitöskirjasta Salaiset aseveljet.

Tilaisuudessa keskustellaan suomalaisten ihmisluovutuksista ja muusta yhteistyöstä natsi-Saksan kanssa toisen maailmansodan aikana. Osallistuivatko suomalaiset kansanmurhaan? Johtiko arkipäiväinen virkamiesyhteistyö äärimmäiseen pahuuteen? Mihin hävisi oikeusvaltio?

Keskustelemassa kirjasta Silvennoisen kanssa on professori Kimmo Rentola Turun yliopistosta.

Tilaisuus järjestetään Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki), salissa 313 (3. krs).

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Lisätietoja kaius.tuori(at)helsinki.fi

>>Kulkuyhteydet Tieteiden talolle YTV:n Reittioppaasta.

Varjoväitös:
Poliisi ja joukkojenhallinta Suomessa
(ma 28.4.2008 klo 18.00—19.30)

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys järjestää varjoväitöksen Kuopion yliopistossa sosiologiasta väitelleen Kari Saaren väitöskirjasta Poliisi ja joukkojenhallinta Suomessa — Joukkotilanteet ja niihin liittyvä poliisitoiminta suomalaisten poliisien näkökulmasta tarkasteltuna. Vastaväittäjänä Timo Korander Poliisiammattikorkeakoulusta.

Tilaisuus järjestetään maanantaina 28.4.2008 klo 18.00—19.30 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki).

>>Kulkuyhteydet Tieteiden talolle YTV:n Reittioppaasta.

Varjoväitös poliisin tekemistä rikoksista
(ma 17.3.2008 klo 17.00—18.45)

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys järjestää varjoväitöksen OTT Marko Viitasen väitöskirjasta ”Poliisin rikokset. Tutkimus suomalaisen poliisirikoksen kuvasta”. Vastaväittäjänä toimii erikoistutkija, OTT Johanna Niemi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.

”Ei korppi toista silmään noki.” Vai nokkiiko? Pitäisikö sen nokkia? Onko yhteiskunnalla sellainen poliisi kuin se ansaitsee? Poliisitoiminnan ja poliisikoulutuksen kehittäminen edellyttää poliisin kohdistettua kriittistä tutkimusta ja seurantaa.

Marko Viitasen väitöskirjassa tarkastellaan Suomessa vähän tutkittua aihetta – poliisin tekemäksi väitettyjä ja epäiltyjä rikoksia. Suomalaisen poliisirikoksen kuvaa valotetaan noin 500 tapauksen avulla. Tarkastelun kohteena ovat myös oikeuden ja poliisin suhde, poliisitoiminnan erilaiset ulottuvuudet, poliisikulttuuri ja poliisirikoksen määritteleminen eri näkökulmista. Oikeustieteellisen tutkimuksen painopisteenä on kuitenkin poliisirikosten esitutkinta erityisesti suomalaisen tutkintajärjestelmän perusteiden ja esitutkinnan aloittamisen edellytysten osalta.

Poliisirikoksen kuva näyttäytyy tutkimusaineiston valossa pääosin varsin arkipäiväisenä ja poliisin työnkuvan mukaisena. Kuitenkin poliisin informaation käsittelyyn kohdistetun arvostelun määrän ja laaja-alaisuuden vuoksi tulevaisuudessa kriittistä poliisitutkimusta tulisi suunnata yhä vahvemmin muun muassa rikostutkintaan. Tutkimusaineistossa ei näyttäisi olevan jälkiä korruption taloudellisesta ulottuvuudesta. Poliisin työllä ja taloudellisen edun tavoittelulla ei näyttäisi siten olevan tutkimusaineistossa yhteyttä. Samalla on kuitenkin muistettava, että kyseinen korruption ulottuvuus on vaikeasti paljastettavaa piilorikollisuutta. Poliisia ei juurikaan arvostella rasistisesta tai seksistisestä käyttäytymisestä eikä salaisten pakkokeinojen käytöstä. Tutkimuksessa on herätetty kysymystä valvojien valvonnan vaikeudesta. Poliisitoiminnan kyseenalaistaminen on pääosin asianomistajien tai sellaiseksi ilmoittautuvien henkilöiden varassa. Poliisit eivät liikenteeseen liittyviä asioita lukuun ottamatta kyseenalaista juurikaan omaa toimintaansa.

Varjoväitös järjestetään maanantaina 17.3. klo 17.00—18.45 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 505. Väitöksen jälkeen pidetään OYY:n vuosikokous klo 18.45—19.15 samassa paikassa.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, tervetuloa!

>>Kulkuyhteydet Tieteiden talolle YTV:n Reittioppaasta.

Keskustelutilaisuus:
Hyvästit lautamiesjärjestelmälle?
(ma 11.2.2008 klo 17.00—19.00)

Lautamiehet ovat vuosisatojen ajan olleet osa suomalaista oikeusjärjestelmää. Maallikkotuomareiden on sanottu toimivan kansan oikeustajun tulkitsijoina ja pienen ihmisen omantunnon äänenä käräjäsaleissa.

Lautamiesjärjestelmän puolustajien mukaan ammattituomarien rinnalle on tarvittu lautamiehiä tuomaan tavallisen kansalaisen näkemystä tuomioharkintaan. Lautamiesten avulla on haluttu taata päätöksenteon demokraattisuus ja tuomioistuinten luotettavuus.

Tavallisimmin lautamiehiä on oikeuden kokoonpanossa kolme ja lainoppineita tuomareita yksi. Kullakin oikeuden jäsenellä on yksilöllinen äänioikeus. Lautamieskokoonpanolla istutaan pääsääntöisesti rikosasioita, mutta myös tiettyjä riita-asioita.

Viime aikoina lautamiesjärjestelmää on jälleen kritisoitu. Lähinnä sitä on kutsuttu hyötyynsä nähden kalliiksi ja turhaksi. Ammattituomareiden ei enää katsota eroavan taustoiltaan ”tavallisista ihmisistä” siten, että heidän rinnalleen tarvittaisiin erityisiä maallikkotuomareita. Oikeudelliset ongelmat ovat myös entistä monimutkaisempia. Lautamiesten riittävää perehtymistä esimerkiksi vaikeisiin talousrikosasioihin on pidetty käytännössä mahdottomana.

Oikeusministeriön tuoreen esityksen mukaan lautamiesten rooli tuomioharkinnassa vähenisi tulevaisuudessa: lautamiehet häviäisivät kokonaan riita-asioista ja ammattituomarit ratkaisisivat yksin myös entistä suuremman joukon rikostapauksista.

OYY:n keskustelutilaisuudessa dosentti Heikki Pihlajamäki ja Helsingin Lautamiesyhdistyksen puheenjohtaja Martti Korvenmaa alustavat ja keskustelevat mm. seuraavista teemoista:

Miten lautamiehet ovat tulleet osaksi oikeusjärjestelmäämme?
Tulisiko lautamiesjärjestelmästä luopua vai pitäisikö sitä päinvastoin vahvistaa?
Lautamiehen käytännön rooli tuomioharkinnassa?
Keitä lautamiehiksi valikoituu?
Takaavatko lautamiehet oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin?

Tilaisuus järjestetään maanantaina 11.2.2008 klo 17.00—19.00 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 309. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

>>Kulkuyhteydet Tieteiden talolle YTV:n Reittioppaasta.

Varjoväitös:
VTT Tuukka Tammi
(ma 21.1.2008 klo 17—19)

Kevään ensimmäinen varjoväitös: Medikalisoituva kieltolaki

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys järjestää varjoväitöksen erikoistutkija, VTT Tuukka Tammen toukokuussa 2007 tarkastetusta väitöskirjasta ”Medicalising Prohibition. Harm Reduction in Finnish and International Drug Policy”.

Huumeiden käytön ja tähän liittyvien haittojen lisääntyessä 1990-luvun jälkipuoliskolla alettiin Suomessa puhua toisesta huumeaallosta. Rikosoikeudellisiin keinoihin pohjautuneen huumepolitiikan rinnalle tuotiin uusia tapoja säännellä huumekysymystä. Osaa uusista sääntelystrategioista kutsuttiin haittojen vähentämiseksi. Haittojen vähentämisen käytännön sovellutuksia ovat mm. neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmat sekä lääkkeelliset korvaus- ja ylläpitohoito-ohjelmat. Toisaalta haittojen vähentäminen on myös kriminologinen käsite ja sillä on ihmisoikeuksiin ja sosiaaliseen tasa-arvoon kytkeytyviä tulkintoja, jotka eivät kuitenkaan aktualisoituneet Suomessa. Väitöskirjassa käsitellään haittojen vähentämisen käsitettä ja liikettä sekä huumausainepolitiikan muutosta ja haittojen vähentämiseen liittynyttä poliittista kamppailua tämän muutoksen osana.

Tuukka Tammi esittelee tilaisuudessa väitöskirjaansa, ja väitöskirjaa kommentoi neuvotteleva virkamies, VTT Olavi Kaukonen. Tilaisuudessa on myös varattu runsaasti aikaa keskustelulle.

Tilaisuus pidetään maanantaina 21.1.2008 klo 17—19 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki), salissa 505. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita!

>>Tuukka Tammen julkaisuja
>>Kulkuyhteydet Tieteiden talolle YTV:n Reittioppaasta.
2007

Keskustelutilaisuus sananvapaudesta:
Mitä saa sanoa?
Mitä sanoo rikosoikeus
(ma 10.12.2007 klo 17—19)

Osallistu ajankohtaiseen debattiin tiedonvälityksen rajoista. Mikä on perinteisen median asema internet-aikakaudella? Onko tiedonvälitys muuttunut? Mistä lain mukaan saa kertoa ja mistä pitää vaieta? Miten tiedonvälityksestä voidaan rangaista? Mitä yksityisyyden suoja tarkoittaa? Miten sääntelemme perinteisiä tiedotusvälineitä, kun samaan aikaan internetissä kuka tahansa voi levittää lähes mitä tahansa sisältöjä vapaasti?

Iltalehden vastaava päätoimittaja, YTK, MBA Kari Kivelä ja tutkija, OTT Päivi Tiilikka alustavat keskustelua.

Sananvapaus ja yksityisyyden suoja ovat puhuttaneet kiivaasti kuluneen syksyn aikana. Muun muassa pääministeri Vanhanen perää oikeutta yksityiselämäänsä tuomioistuimen kautta.

OTT Päivi Tiilikka on tarkastellut sananvapautta tuoreessa väitöskirjassaan Sananvapaus ja yksilön suoja. Lehtiartikkelin aiheuttaman kärsimyksen korvaaminen. Tiilikka on ollut syksyn aikana asiantuntijavieraana useissa ajankohtaisohjelmissa.

Iltalehden vastaava päätoimittaja Kari Kivelä on kokenut tiedonvälityksen ammattilainen. Hän on työskennellyt mm. toimitusjohtajana uutistoimisto Startelissa ja Uutislehti 100 Oy:ssä. Hän on ollut perustamassa City-lehteä ja toimi sen päätoimittajana kymmenen vuotta. Kivelä tietää, miten lehtitalot toimivat, miten uutiskriteerit määritellään, mistä kirjoitetaan ja mistä vaietaan.

Tilaisuus on osa Oikeus- ja yhteiskuntatieteellisen yhdistyksen keskustelusarjaa ”Ihminen ja oikeus”, jossa käsitellään oikeuspoliittisesti ajankohtaisia teemoja. Tilaisuus järjestetään Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 404. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Keskustelutilaisuuden jälkeen vietetään OYY:n pikkujouluja Tieteiden talolla klo 19—21. Tarjolla pientä purtavaa. Tervetuloa!

>>Lue lisää väitöskirjasta
>>Kulkuyhteydet Tieteiden talolle YTV:n Reittioppaasta.

Ihminen ja oikeus -debatti:
Lapsia koskeva huoli ja pelko
(ti 9.10.2007 klo 15.15—17)

Mitä lasten ja nuorten kotiintuloaikojen rajoittamishankkeet ja niiden nostattama julkinen keskustelu merkitsevät lapsuuden kannalta?

Kriminaalipoliittisessa ja hallinnollisessa keskustelussa nähdään yhtäältä yhteiskunnan uhkana ”pahantapainen lapsi”. Toisaalta esimerkiksi Internet-pornografiaa ja pedofiliaa koskevissa keskusteluissa kuitenkin vedotaan lapseen ”suojeltavana ja viattomana” olentona. Mistä tämä lapsen kaksoisrooli sekä yhteiskunnan uhkana (pahankurinen lapsi) että keskeisenä suojelunkohteena (viaton lapsi) kertoo? Johtaako ”lasten suojelu” tosiasiassa rikoslain koventamiseen ja lasten toimintavapauden rajoittamiseen vai onko lasta suojettava markkina- ja mediayhteiskunnan kovilta arvoilta? Rakentaako media meille amerikkalaistyyppistä lapsipaniikkia? Sulkeeko se pois kriittisen lähestymistavan esimerkiksi Internetin sensurointia koskevaan lainsäädäntöön?

Aiheesta ovat keskustelemassa lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula ja tutkijatohtori Timo Harrikari. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii FT Antu Sorainen.

Tilaisuus on osa Oikeus- ja yhteiskuntatieteellisen yhdistyksen keskustelusarjaa ”Ihminen ja oikeus”, jossa käsitellään oikeuspoliittisesti ajankohtaisia teemoja. Tilaisuus järjestetään Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 309.

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

>>Kulkuyhteydet Tieteiden talolle YTV:n Reittioppaasta.
>>Lisätietoa lapsiasiavaltuutetusta
>>Lisätietoa VTT Timo Harrikarin tutkimuksista

Oikeusmurha ruotsalaisittain
(ma 16.4.2007 klo 18)

Ruotsin oikeuskanslerin asettama työryhmä tutki kymmenen tapausta, joissa rikostuomio oli purettu ja tuomitut vapautettu. Istuuko Ruotsin vankiloissa muitakin syyttömänä tuomittuja? Onko oikeusturva todella näin heikoissa kantimissa? Oikeuskanslerin raportti on saanut aikaan kiihkeän oikeuspoliittisen keskustelun. Voiko raportista ja sen tiimoilta käydystä keskustelusta ottaa oppia? Vai onko kyse ruotsalaisesta ylilyönnistä?

Erikoistutkija, professori Johanna Niemi-Kiesiläinen alustaa Demlan ja OYY:n yhteisessä tapahtumassa. Kommentoimassa asianajaja Markku Fredman ja apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka. Tilaisuuden vetää tutkija Heini Kainulainen.

>>Lue lisää Demlan sivuilta

OYY:n vuosikokous
(to 22.3.2007 klo 17.00)

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys ry:n vuosikokous pidetään torstaina 22.3.2007 klo 17.00 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 312. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat (5 §), muun muassa esitetään yhdistyksen vuosikertomus, tilit ja tilintarkastastajien lausunto, päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle, päätetään jäsenmaksun suuruudesta sekä valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat. Lisäksi hallitus esittää yhdistyksen sääntöjen muuttamista.

Reetta Toivanen:
Kynnyksenä kulttuuri — vähemmistöt ihmisoikeuskasvatuksen haasteena
(to 22.3.2007 klo 17.30—)

PhD Reetta Toivanen (Humboldt-Universität zu Berlin) esitelmöi vuosikokouksen jälkeen ihmisoikeuskoulutuksesta ja vähemmistöistä. Tilaisuus järjestetään torstaina 22.3.2007 klo 17.30— Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 312.

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

>>Kulkuyhteydet Tieteiden talolle YTV:n Reittioppaasta.
2006

Ihminen ja oikeus -debatti:
KARKOTUS —
rasismia vai kriminaalipolitiikkaa?
(ti 12.12.2006 klo 17—19)

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys ry järjestää lukuvuonna 2006—2007 keskustelusarjan ”Ihminen ja oikeus”. Oikeuspoliittisesti ajankohtaisia teemoja käsittelevä sarja jatkuu debatilla aiheesta Karkotus: rasismia vai kriminaalipolitiikkaa? Tilaisuus järjestetään tiistaina 12.12.2006 klo 17—19 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 404.

Keskustelutilaisuudessa pohditaan, mitä paljon julkisuutta saanut maahanmuuttajarikollisten karkotushanke ja sen nostattama julkinen keskustelu merkitsevät. Kertooko innokkuus poistaa maasta hankalat maahanmuuttajat hallinnon ja suomalaisten rasismista vai monikulttuurisuusajattelun epäonnistumisesta? Onko karkotus vastuutonta ihmisen elämän tuhoamista vai onko rikollisten hyysääminen etnisen herkkyyden nimissä typeryyttä? Sekä hallinto että tutkimus ovat jatkuvasti näiden ristiriitaisten väitteiden sekä kasvavan populismin ristipaineessa.

Aiheesta keskustelemassa ovat vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen ja tutkija Leena Suurpää.

Tilaisuudessa on varattu runsaasti aikaa keskusteluille.

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Tämän jälkeen jatketaan OYY:n
PIKKUJOULUGLÖGEILLÄ
(debatin jälkeen noin klo 19 alkaen).

Glögi- ja napostelusessiot ovat Tieteiden talolla salissa 401, mistä halukkaat siirtyvät johonkin lähellä olevaan ravintolaan (todennäköisesti Kolme Kruunua — ilmoitetaan paikan päällä). Pippaloimaan on kutsuttu OYY:n jäsenet, Oikeus-lehden toimituskunta ja Demlan hallitus.

>>Kulkuyhteydet Tieteiden talolle YTV:n Reittioppaasta.
Ihminen ja oikeus -debatti:
Seksipalveluiden oston kriminalisointihanke
— moralisointia vai sovinismia?
(ti 3.10.2006 klo 17—19)

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys ry järjestää lukuvuonna 2006—2007 keskustelusarjan ”Ihminen ja oikeus”. Oikeuspoliittisesti ajankohtaisia teemoja käsittelevä sarja käynnistyy debatilla aiheesta Seksipalveluiden oston kriminalisointihanke — moralisointia vai sovinismia? Tilaisuus järjestetään tiistaina 3.10.2006 klo 17—19 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 505.

Keskustelutilaisuudessa pohditaan, mitä seksipalveluiden oston kriminalisointia koskeva lainsäädäntöhanke kertoo suomalaisesta kulttuurista ja arvoista. Onko hanke ja sen lopputulos ilmaus vanhoillismoralistisesta konservatismista, feministisen liikkeen vahvistumisesta vai sovinismista? Mitä muuta se kertoo suomalaisesta kansanedustuslaitoksesta? Tilaisuudessa pohditaan lisäksi, miten lainsäädäntöhankkeen lopputuloksen kanssa jatkossa eletään. Entä onko seksipalveluiden oston kriminalisointia koskeva ruotsalainen malli kuollut?

Näitä ja monia muita kysymyksiä pohtivat kanssamme Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen ja kansanedustaja Susanna Rahkonen. Alustajat ovat työssään joutuneet pohtimaan kaupallisiin seksipalveluihin liittyviä poliittisia, oikeudellisia ja moraalisia kysymyksiä. Puhetta johtaa tutkija Helena Karma. Tilaisuudessa on varattu runsaasti aikaa keskusteluille.

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

>>Kulkuyhteydet Tieteiden talolle YTV:n Reittioppaasta.

Oikeus ja antropologia -seminaari
(10.5.2006 klo 14—20)

Mitä tekemistä oikeudella on kulttuurissa tai kulttuurilla oikeudessa? Oikeuden ja kulttuurin vuorovaikutusta tutkii koko joukko erilaisia tieteenaloja, antropologeista oikeusvertailijoihin ja historioitsijoihin. 10.5.2006 klo 14—20 järjestetään Tieteiden talolla ensimmäinen tieteidenvälinen seminaari oikeuden ja antropologian kohtauspinnoista.

Seminaarin järjestävät Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys (OYY) ry sekä Globaalin hallinnan tutkimuksen huippuyksikkö (The Centre of Excellence in Global Governance Research). Lisätietoja seminaarisihteeri Kaius Tuorilta: etunimi.sukunimi@helsinki.fi. Seminaariin vapaa pääsy.

Tervetuloa!

OIKEUS JA ANTROPOLOGIA
AIKA: 10.5.2006 klo 14—20
PAIKKA: Tieteiden talo, sali 309, Kirkkokatu 6

OHJELMA:

14.15 – 15.45
Sessio 1: Oikeus, perhe ja konfliktin ratkaisut

Siru Aura: Intialaiset naiset perheoikeusistuimessa: Oikeus alistetun apuna? Susanne Dahlgren: Siirtomaavalta ja perheoikeus: Oikeustapauksia 1900-luvun puolivälin Adenista
Pirjo Laitinen: Naisten väkivaltarikokset mielentilalausuntojen valossa
Anna Maria Viljanen: Sukulaiset uhreina. Mielentilatutkimuksessa olleiden suomalaisten ja romanien henkirikosten uhrien vertailua

15.45 – 16.15
Kahvitarjoilu

16.15 – 17.45
Sessio 2: Oikeus ja kulttuuri

Jari Pirjola: Ihmisoikeudet ja kulttuuri
Miia Halme: Impulsseista instituutioiksi: etnografia ihmisoikeustiedon tuottamisesta Pohjoismaisessa ihmisoikeuskoulussa
Timo Kaartinen: Valtio, yhteisöelämä ja oikeuden rationaalisuus
Hagen Henrÿ: Comparative law, legal anthropology, culture. One for all, all for one.

18.15 – 19.45
Sessio 3: Länsimaisen oikeuden antropologia

Antu Sorainen: Porno kulttuurissa
Toomas Kotkas: Hart ja primitiivinen oikeus
Kaius Tuori: Moderni oikeus ja kolonialismi
Minna Rückenstein: Lakeja ja oikeuksia: esimerkkinä suljettu vankila.

Varjoväitös:
FT Antu Sorainen
(ti 28.3.2006 klo 17.30)

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys (OYY) järjestää keskustelutilaisuuden FT Antu Soraisen väitöskirjan (”Rikollisia sattumalta? Naisten keskinäistä haureutta koskevat oikeudenkäynnit 1950-luvun Itä-Suomessa”) pohjalta. Varjoväitöksen vastaväittäjänä toimii professori Kevät Nousiainen Helsingin yliopistosta. Tilaisuus järjestetään tiistaina 28.3.2006 klo 17.30 alkaen Tieteiden talossa (Kirkkokatu 6, Helsinki), salissa 309. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Antu Sorainen väitteli Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 29.10.2005. Soraisen väitös oli ensimmäinen naistutkimuksen alalla Helsingin yliopistossa. Työ käsittelee naisten keskistä haureutta koskeneita oikeudenkäyntejä 1950-luvulla, niiden ympärillä käytyä rikosoikeudellista keskustelua sekä kyseisen lainkohdan syntyä ja rikosoikeudellista tulkintaa eri vuosikymmeninä. Oikeudenkäyntien perusta oli Suomen rikoslain 20 luvun 12 pykälän 1 momentti, jonka mukaan saman sukupuolen keskinäisestä haureudesta voitiin rangaista maksimissaan kahden vuoden vankeudella: ”Jos joku harjoittaa haureutta toisen samaa sukupuolta olevan kanssa; rangaistakoon kumpikin vankeudella korkeintaan kahdeksi vuodeksi.” Lainkohta säädettiin vuonna 1889, ja se oli voimassa vuodesta 1894 vuoteen 1971.

Tutkimuksessa sovelletaan queer-tutkimuksen, mikrohistorian ja kulttuuriantropologian lähestymistapoja rikosoikeuteen, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. Tutkimuksen lähtökohta on se, miten suomalaiset oikeusoppineet tulkitsivat naisten keskisen haureuden kriminalisoinutta säädöstä ja millä tavoin säädöstä käytännössä sovellettiin 1950-luvulla poliisitoimessa ja tuomioistuimissa tiettyjen naisten ruumiisiin kohdistuvina toimenpiteinä. Keskeisiä rikosoikeudellisia käsitteitä ovat siveellisyys ja haureus. Näiden genealogiaa avataan teoreettisten heteronormatiivisuuden ja kaapin käsitteiden kautta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s